Tämä on toinen osa Peter Jamesin dekkarisarjasta, jonka aloitti viime vuonna suomennettu Kuoleman kanssa ei kujeilla. Sarjassa seurataan nelikymppisen ylikomisario Roy Gracen murhatutkimuksia Brighton & Hoven rannikkokaupungissa.
Huolestunut yrittäjä ja rakastava perheenisä Tom Bryce löytää junasta CD-levyn ja vie sen kotiinsa tutkiakseen asiaa tarkemmin – pelkkää uteliaisuuttaan, jota hän tulee katumaan! Hän vain haluaisi palauttaa CD:n sen oikealle omistajalle. Levylle on kuitenkin tallennettu nuoren naisen raaka murha. Onhan tämä lavastettu, onhan?
Tom huomaa kohta nähneensä jotain, joka vaarantaa koko hänen perheensä; kyseessä ei todellakaan ole mikään näytelty kulttisarja! Kun Brightonista löydetään julmasti silvottu, aluksi tunnistamattoman naisen torso, poliisi alkaa tutkia murhaa, jonka silminnäkijä Tom mahdollisesti on. Tom on jo ilmoittanut asiasta poliisille, mutta CD onkin kadonnut. Eräänä päivänä puhelin soi…
Tomin vaimo Kellie on kotiäitinä ja täyttää päivänsä ostamalla turhaakin turhempaa tavaraa eBaysta ja lääkitsee mieltään vaatekaappeihin piilotetulla vodkalla. Onko Kellie murhia suunnittelevan ja videoivan liigan seuraava uhri? Vai onko erikoistarjouksena netissä ensimmäistä kertaa avioparin kaksoismurha? Mainoksia ainakin on jo nähtävissä!
James ei kaihda raakoja yksityiskohtia ja tarina on todella melko hyytävä. Tässä setvitään sekä internetin että ihmismielen pimeitä alueita. Ja mikä ihmeen merkitys voi olla koppakuoriaisella, joka löytyi ruumista tutkittaessa? Komisario on vastatusten kylmäveristen rikollisten kanssa, joille jokainen murha on uusi mahdollisuus tehdä rahaa perverssissä viihdebisneksessä. Julmien murhien vastapainoksi kirjailija tarjoaa ihmissuhteita, kuivahkoa ja sarkastistakin huumoria sekä arkisen, tavanomaisen poliisityön kuvailua. Realistinen kerronta etenee sujuvasti, juoni toimii ja kirjaan ei ole ahdettu liikaa tapahtumia. Kertomus pysyy hyvin linjassaan.
Grace on monien kollegojensa tapaan työnarkomaani, joka pitää viskistä ja roskaruuasta. Omalaatuisempi piirre on hänen uskonsa henkimaailmaan. Ylikomisario tapaa säännöllisesti meedioita tutkimuksissaan. Esimiehet ja media puolestaan tekevät tästä suoranaista pilkkaa. Gracen vaimo, Sandy, katosi yhdeksän vuotta aikaisemmin. Grace tiedä, onko Sandy elossa vai kuollut — jotenkin kirjasta saa vaikutelman, että Sandy olisi hengissä ja ehkä ilmestyy vielä myöhempiin kirjoihin tavalla tai toisella. Grace ei ole tapaillut ketään vaimonsa katoamisen jälkeen, mutta patologi Cleo saa hänet tuntemaan jälleen jotakin…
Kirjassa on paljon yksityiskohtaista kuvausta muun muassa tapahtumaympäristöistä sekä sivuhenkilöistä, mutta tämä ei suinkaan haittaa lukemista vaan tekee sen mielenkiintoisemmaksi ja perusteellisemmaksi ja saa hahmottamaan tapahtumatkin omassa mielikuvituksessaan paremmin. Jonkun mielestä tämä tosin voi olla hieman pitkäveteistä.
Loppuratkaisu onkin todella pitkittyneen oloinen kaikkine takaa-ajoineen ja äkkiä selville saatuihin seikkoineen. Henkilökuva jää hiukan ohueksi ja tekijän motiiveja haluaisi tietää tarkemminkin. Jamesin dekkarit ovat kuitenkin jotenkin hyvin englantilaisia eli laadukasta tuotantoa brittiläisittäin. Englannissa sarjassa on ilmestynyt jo seitsemän osaa, lisää sopii odottaa siis myös suomennettuna.