Jotain sanoinkuvaamattoman jylhää on siinä, kun neljä suomalaista hikoilee lauteilla eleettömästi ja tuijottaa tuppisuina suoraan eteensä vältellen visusti katsekontaktia tai mitään, mikä voisi säröttää olemassaolon umpion kuorta.
Uimahallien saunoja vaivaa yleinen riesa: juttelijat. Miksi suomalaisen miehen pitää alkaa virittää pienpuhetta, kun tarkoitus on vain ottaa viidentoista plus miinus yhden minuutin kunnon löylyt, jotka saavat korvannipukat kipristelemään, ja sitten mennä uimaan omantyylisesti 1500 metriä? Varjeluspoliisin vahtimestarina työskelentelevä kunnon kansalainen päättää elää tossa ja nyt (kuten hänen kaikki kielikuvat säännönmukaisesti väärin asetteleva serkkunsa Virhe-Janne sanoo) ja tempaista kunnolla löylyrauhan puolesta.
Toimittajana ja tietokirjailijana ansioitunut Heikki Aittokoski kokeilee nyt siipiään humoristisen proosan parissa. Esikoisromaanissaan Kunnon kansalainen hän luo keski-ikäisen ohimolahdekkeisen miehen, joka ei turhia jutustele. Kirjassa on jatkuvasti läsnä veikeä ristiriita, kun ajatuksissaan melkoiseen verbaalitykittelyyn äityvä mies joutuu jatkuvasti kuuntelemaan banaaleja kielikuvia ja tyhjänpäiväisiä hyvänpäivänjutteluja. Oma teini-ikäinen tytär on jotenkin täysin tavoittamattomissa, ja kömpelyys kaikessa kommunikaatiossa on koko ajan läsnä. Jossain syvemmällä vaikuttavat puhumattomuuden syyt, ne isot möykyt ja traumat.
Parhaimmillaan Kunnon kansalainen on oikeinkin viihdyttävää tekstiä, sillä Aittokoski on todella nokkela ja tarkkakorvainen sanankäyttäjä. Sutkauttelua vihaavasta miehestä kertova kirja on pullollaan hymähdyttäviä sutkautuksia. Kaikessa näkyy ja tuntuu sekä Aittokosken että hänen luomiensa henkilöiden kiinnostus kieleen ja ääneen yleensä. Mutta toisaalta, liika on vähän liikaa, ja erityisesti paikannimien ja yritysten nimien turhanaikainen vääntely tuntuu päälleliimatulta mukahauskuudelta. Loppuratkaisu nostaa Kunnon kansalaisen kuitenkin vahvasti plussan puolelle. Kyllä tämä lukea kannattaa. Ja samalla kannattaa miettiä, pitääkö siellä yleisessä saunassa nyt kaikki asiat kertoa…