Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ennen paremmin tunnettua amerikkalaisten käymää Vietnamin sotaa Vietnamin, Laosin ja Kambodžan aluetta miehittivät ranskalaiset. Indokiinan sotana tunnettu konflikti johti näiden maiden itsenäistymiseen siirtomaavallan alta. Heti toisen maailmansodan jälkeen alkaneen sodan hoito ei ollut kunniaksi Ranskalle. Vuosina 1946–1954 Ranska menetti vähitellen jalansijansa Ho Chi Minhin joukoille, ja veriseen Dien Bien Phun taisteluun kulminoitunut armeijan epäonnistuminen johti Ranskan tappioon ja vetäytymiseen Kaakkois-Aasiasta.
Éric Vuillard kirjoittaa Indokiinan sodasta omaan armottomaan tyyliinsä. Hän ei kirjoita tiiviin kronologista historiallista fiktiota, ei, vaan jonkinlaista pamfletin, romaanin ja historiateoksen risteytystä, kuten aikakauslehti Mariannessa on todettu Kunniallisen vetäytymisen kansiliepeen mukaan. Tämä on osuva määrittely Vuillardin tyylille: Vuillard kiertelee aiheen ympärillä, noukkii sopivia polttopisteitä tarkastelulleen, osoittaa päättäjien tunarointeja, kuvittelee kenraalien ajatuksia. Näin 70 vuotta myöhemmin ja vähän ranskalaisen päivänpolitiikan nimiä 1950-luvulta tuntevana on mahdotonta sanoa, kuinka tarkkoja Vuillardin luonnehdinnat parlamenttiedustajista, mahtisuvuista ja sotapäälliköistä ovat, mutta pisteliäiltä, asianosaisista varmasti kiusallisen pisteliäiltä ne kyllä tuntuvat.
Vuillardin iso asia Kunniallisessa vetäytymisessä on osoittaa jälleen kerran, kuinka halpoja ovat ihmishenki ja ihmisarvo taloudellisten seikkojen ajaessa kaiken edelle. Ahneella kolonialistisella politiikalla riistettiin luonnonvaroja halvalla. Harvalukuinen eliitti rikastui, paikallinen kansa kärsi vuosikymmenet, kokonaisen sukupolven ajan, jatkuvasta sodasta. Pienillä piirroilla Éric Vuillard rakentaa kovin kurjan kuvan eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta kapitalismista.
Aiheen tietyn vierauden vuoksi Kunniallinen vetäytyminen ei ole mikään ihan helppo pala luettavaksi, mutta kyllä se lukea kannattaa. Historiasta lukemalla voi oppia jotain myös tulevasta. Suosittelen!
