Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Johanna Tuomola esitteli meille jo aiemmassa kirjassaan Valheiden vangit yksityisetsivä Julia Takalon. Julia on entinen poliisi, joka nyt pitää ammatiaan yllä isoäitinsä Anniinan kanssa. Anniina hoitaa paperityöt ja Julia käytännön. Julia sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja on nyt toipumassa siitä, mihin edellisessä kirjassa jouduttiin. Niin kuin yleensä, yksityisetsivät saavat työkseen kyttäillä aviorikoksia, joten oli ihan piristävää, kun hänet palkattiin Villa Santalaan, jossa tapahtuu kummia.
Kaisa ja Kaarle Valle ovat perustaneet hoitokodin, Villa Santalan. Potilaina heillä on mielenterveyspotilaita. Heidät esitellään ja se tehdään niin, että lukija todellakin oppii heidät tuntemaan. Camilla, Henna, Amanda ja Teemu. Yksi heistä murhataan.
Kaisa on palkannut Julian, koska pelkää. Liikaa outoja tapahtumia on sattunut. Kaisalla on poika, Armas, edellisestä avioliitosta. Armas on autistinen. Kaisa pelkää, että pojalle sattuu jotakin. Armas on kuvattu hyvin ja eritoten pidin siitä, miten Julia käyttäytyi poikaa kohtaan.
Villa Santalassa tuntuu olevan aika vähän henkilökuntaa. Pariskunta, joka vastaa keittiöstä ja talonmiehen tehtävistä. Nelson, joka on myös keittiössä. Varsinaista hoitohenkilökuntaa ei tunnu olevan kuin Kaisa ja Kaarle.
Kun murha tapahtuu, syyllisiä riittää. Jännitystä piisaa; kuka on murhan takana ja kun se lukijalle selviää, on jännitettävä, miten hänet saadaan kiinni. Teksti ja tarina kulkevat kuin juna ja koukkuun jää alkumetreiltä.
Ihmismieli on loputtoman kiinnostava ja sitä tässä kirjassa on! Jokaisella on salaisuutensa, myös Julia Takalolla, joten on kutkuttavaa, että tähän on jatkoa, sillä nyt on kyse trilogiasta, jonka päätösosaa odotan malttamattomana.
