Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä äärimmäisen kaunis kirja tuli käsiini ja olen vaalinut sitä kuin pientä lasta. Tutustunut häneen aina iltaisin ennen unta ja saanut siitä levon.
Kirja kertoo Iiriksestä, joka menettää äitinsä, kun on vasta kahdeksan. Sen jälkeen alkaa polku, joka on mutkia ja kuoppia täynnä.
”Kukaan ei kertonut minulle, että suru on korkea seinä, kaiuton huone. Kukaan ei paljastanut, että suru tekee kantajastaan ruman.”
Iiris saa tietää, että joku on menettänyt isän, ja Iiris olisi heti valmis vaihtamaan osia sellaisen kanssa. Iiris oli äidin tyttö ja se tulee ilmi, kun isä menee hyvin pian uusiin naimisiin naisen kanssa, joka ei hyväksy Iiristä.
Koulussa on hankalaa, aivan käsittämätöntä kiusaamista ja opettaja ei ymmärrä ollenkaan. Iiris on kuitenkin sitkeää tekoa ja onhan hänellä täti, joka ajaa yskivällä Saabillaan. Tämä täti lohduttaa lukijaa, että Iiriksellä on edes yksi tolkun aikuinen, joka ymmärtää ja tukee.
Iiriksellä on ystävä, Tyttö, jonka kanssa hän jakaa aikaansa ja kasvaa murrosikäiseksi. Ystävän kanssa on hyvä jakaa kaikkea ja he ovat rippileirin jälkeen myös seurakuntanuorissa. No, siellä on nuorisopappi, joka on mieltynyt nuoriin tyttöihin.
Kultalintu, mustasulka on yksi Kustannus Aarnin vuonna 2020 järjestämän Minä ja metsä -kirjoituskilpailun kolmesta voittajatekstistä. Niinpä kirjassa on paljon sitä, kuinka Iiris viettää aikaansa metsässä.
”Metsän ilta on äänetön. Näen laskevan auringon kajon, jota kohden laulupuut ojentelevat oksiaan. Oksat osoittavat kohti rantaa, joka kasvaa pyöreitä, pieniä kiviä, tytönkämmenin kannateltavia. Poimin surukiven rantahiedasta.”
Hyvin pian Iirikselle paljastuu, mikä on ranskanopettajan osuus kaikkeen. Iiris ei pidä hänestä. Iiris muistelee kaikkea sitä, mitä oli äidin kanssa ja mitä on sen jälkeen. Miten hän kaipaa äitiä, jota ei ole ja jota hän olisi tarvinnut.
Sadut kulkevat mukana, ne tarinat äidittömistä tyttäristä, Tirlittan ja kaikki ne, joilla oli se äitipuoli, joka ei ollut hyvyydellä siunattu. Monille tuttuja asioita tosielämästä. Niin, että kokisin tämän kirjan jonkinlaisena vertaistukena, huolimatta siitä, että kirja on fiktiivinen.
Kultalintu, mustasulka on kaiken kaikkiaan kauniisti kirjoitettu, herkkä ja liikutttava tarina, kasvukertomus Iiriksestä, joka voisi olla joku meistä. Ihastuin kerrontaan, ihastuin tarinaan ja ihastuin Iirikseen ja siihen, että kaikki järjestyy.
