Marko Hautala on suomalaisen kauhukirjallisuuden mestareita, jonka pari vuotta sitten ilmestynyt Kuokkamummo viimeistään toi kauhusta innostuneiden lukijoiden tietoisuuteen. Kuiskaava tyttö jatkaa erinomaisen pelottavalla linjalla.
Psykoterapeutti Antonin työkaveri tapetaan yllättävällä ja väkivaltaisella tavalla. Työkaveri on jättänyt Antonille viestin, potilaskansion. Iida Hallasto on nuori nainen, joka kuulee ääniä – aina vasemman korvan vierestä, aina sama ääni. Kuiskauksia. Puhetta.
Kollega vihjailee myös kansiossa muista samankaltaisista tapauksista. Antonia jutut jäävät vaivaamaan siinä määrin, että ei auta kuin ottaa suunnaksi Vaasa, josta kollega muutti Helsinkiin, jättäen taakseen ilmeisesti melko pahasti palaneita siltoja. Mitä ihmettä Vaasassa oikein tapahtuu? Mistä kuiskaukset puhuvat?
Kuiskaava tyttö on ihastuttavan tiivistunnelmainen kauhutarina, joka ei säästele verenvuodatusta ja toimintaa kun niitä tarvitaan, mutta rakentelee enimmäkseen tunnelmaansa hienovaraisemmin keinoin. Lämmin suositus, tässä on pimeneviin syysiltoihin kertakaikkisen herkullista kauhutunnelmointia.