Joskus sitä ajattelee, että uusi ympäristö voi tarkoittaa uutta alkua ja puhtaalta pöydältä aloittamista. Joskus sitten nimesi on Arsi, yläkoulun ensimmäisenä päivänä siitä väännellään Arse ja sinut nimetään sujuvasti Perseeksi. Lisäksi äiti raivoaa liiasta CS:n pelaamisesta, isästä ei ole tietoakaan ja pituuskasvu ei etene toiveiden mukaan.
Päivi Lukkarila on paljon julkaissut lasten- ja nuortenkirjailija. Kuinka saavutetaan zanshin on Lukkarilan omalla Nokkahiiri-nimellä julkaistu teos, joka on suunnattu yläkouluikäisille lukijoille. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla palkittu teos käsittelee tiiviissä paketissa monia nuoria puhuttavia asioita.
Arsilla on monia huolenaiheita. Äiti painostaa liikuntaharrastusten pariin pois tietokoneen ääreltä, joten Arsi päätyy aloittamaan karateharrastuksen. Siellä puhutaan myös zanshinista, valppaasta ja keskittyneestä tarkkaavaisuuden tilasta. Sen kun joskus saavuttaisikin! Arsi elättelee toiveita karatetaitojen hyödyntämisestä kiusaajan käsittelyyn, mutta tilaisuus kostaa avautuukin eräänä päivänä yllättävästä suunnasta.
No, tämäkin asia menee aika massiivisella tavalla pieleen, kuten menevät myös Arsin pyrkimykset hankkia lisätietoja isästään. Onneksi äidillä riittää sittenkin ymmärrystä, karatevalmentaja osoittautuu hyväksi henkiseksi tueksi ja koulussakin saa töppäilyt lopulta anteeksi. Kuinka saavutetaan zanshin on vahvasti vaikeuksien kautta voittoon -kirja, jossa kaikki päättyy lopulta hyvin.
E-urheilu on kirjassa lähtökohtana, joka varmasti lisää samaistumispintaa CS:stä kiinnostuneiden lukijoiden keskuudessa. Mikään varsinainen peliromaani tämä ei kuitenkaan ole. Realistinen tarina etenee sujuvasti ja Lukkarila kirjoittaa aika rennolla ja uskottavalla otteella. Napakoihin lukuihin jaettu tarina on varmasti helppoa luettavaa monentasoisille lukijoille. Kirjan houkuttelevuutta koulukäytössä lisää varmasti myös kirjailjan laatima laaja tehtäväpaketti, jossa on runsaasti kirjaan liittyviä keskustelu, tiedonhaku-, kirjoitus- ja draamatehtäviä.