Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Yksityisetsivä Otto Kuhala onnistuu jälleen hankkiutumaan vaikeuksiin. Hän suostuu rahapulassa perimään laskun, laskun ruumisarkusta, kalliista sellaisesta. Arkun on tilannut eräs liikemies, jonka luokse Kuhala ensimmäisenä pistäytyy. Herra löytyy, ikävä kyllä jo kuolleena ja makaamassa samaisessa arkussa. Perintä siis näyttää menevän pieleen. Kun hänet vielä nähdään valvontakameran kuvassa, ollaan jälleen tutulla poliisiasemalla antamassa lausuntoa.
Kuhala päättää jo vetäytyä torppansa rauhaan Hipun kanssa, mutta eteen ennättää toinenkin ruumis sekä Hipulle kaveriksi Huppu, kana, joka saa vain erään hirmuhallitsijan nimen suustaan. Harmiton ja helppo perintäkeikka muuttuu äkkiä täysin toisenlaiseksi tehtäväksi. Kuhalaa suututtaa aivan henkilökohtaisesti…
Syksyinen Jyväskylä ja sen ympäristö eivät näytä ystävällisiä puoliaan tällä kertaa ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin lähes holtittomasti. Tarvitaan erästä nuorta naista, joka on tatuointialan ammattilainen, erään mummon jemmaamaa Suomi-konepistoolia sekä hieman muutakin – erityisesti Kuhalan tervettä järkeä, jotta asiat asettuisivat kohdallensa.
Viimeinen yhteenotto käydään perinteisessä asetelmassa: on ase, suo ja kaksi miestä. Nähtäväksi jää, miten kaikki selviää vai joutuuko Hippu muuttamaan löytökoirien kotiin.
Markku Ropponen jatkaa sympaattisen Otto Kuhalan työn kuvaamista. Hän kertoo taidokkaasti vanhenevan miehen ajatuksista ja tunteista, tuo kirjaan ajankohtaisen sävyn kuvaamalla ympäristön konkurssikypsiä ja tyhjiä kauppoja sekä rakennuksia, maahanmuuttajien kansoittamaa kaupunginosaa. Kaiken lisäksi kirjailijalla on takataskussa äärettömän kauniita luontokuvauksia, jotka löytävät yllättäen sopivan paikkansa kaiken keskellä.
Kuhalalla on monta ystävää ja tämä varmasti sopii jälleen jokaiselle heistä. Kuhalan toimia kannattaa seurata, sillä hän on päähenkilönä perin epätavallisen tavallinen mies heikkoine kohtineen ja kuolemanpohdintoineen.