Innolla tartuin tähän kirjaan ottaakseni selvää, millainen vapauden kuningas sivuilla esittäytyy. Kristo – vapauden kuningas! Tyyppi, joka jätti kaiken ja alkoi elää vapaata elämää.
Aluksi olin ihan tohkeissani ja ajattelin, että olisi se vaan hienoa, kun voisi itsekin elää elämää jossain metsämökissä ja… no niin, ensin pitäisi saada se mökki ja miten sellainen nyt olisi saatavilla.
Kristolle kaikki tuntuu kuitenkin olevan helppoa, koska hän vaan antaa asioiden tapahtua ja kaikki järjestyy. Naisia tulee ja menee. Aina joku hoitaa ja kaikki hoituu. Ihan väkisin jäin miettimään, että mikä se juttu on, että naiset lankeavat mieheen, joka on jotenkin niin erikoinen, että sitä pitää auttaa.
Kristo elää vapaudessa, mutta onko se oikeata vapautta, kun ei tee mitään ja vain odottaa, että kaikki järjestyy. Ajattelin kaiken aikaa, että Kristo on lusmu, joka puhuu ihmiset ympäri sillä omalla elämäntapatyylillään.
Jäin miettimään sitäkin, että kun hän oli elämäntapaintiaanien kanssa ja hänellä oli käytössä auto, niin mistä rahat bensaan ja kaikkiin tarvikkeisiin, mitä hän kuljetti sinne leiriin. Siis jos vapauden miehellä ei ole mitään tuloja, niin rahaa vaan tulee jostain?
Huolimatta siitä, etten tykännyt Kristosta, niin Arto Ahlberg kirjailijana sen sijaan on osannut kirjoittaa varsin mielenkiintoisen kirjan. Teksti on napakkaa ja kivaa luettavaa. Joten suosittelen tätä luettavaksi ja kun sivuja on vain 161, ne on äkkiä tavattu ja saatu osviittaa melko kummallisesta tyypistä. Meitähän on moneksi ja kaikki mahdutaan olemaan.