Hannu Mäkelä on monipuolinen ja taitava kirjailija. Olen erityisesti nauttinut hänen Venäjää käsittelevistä kirjoistaan, eikä Krimiturkkinen karhu ole poikkeus.
Hannu Mäkelä kuvaa Krimiturkkisessa karhussa Venäjää ja venäläisyyttä. Lyhyitä tarinoita voi lukea yhden kerrallaan tai kaikki saman tien: kirja on vain alle 200-sivuinen. Krimiturkkisen karhun alussa Mäkelä kertoo vaimonsa yllättäen kuolleen kirjan kirjoittamisen jälkeen. Tämän surullisen tiedon valossa kirjan tarinat tuntuvat ajoittain riipaisevilta. Toisaalta – silloin kun Mäkelä haastaa länsimaista käsitystä Venäjän nykypolitiikasta ‒ anekdootit saavat lukijan helposti pyörittämään päätään.
Mäkelän kokemukset venäläisyydestä ovat tunnistettavia. Hänen Venäjänsä on musiikkia, taidetta, värikkäitä ihmisiä ja traagisia kohtaloita. Ikonit puhuvat, ja kuolleet ovat läsnä. Kuuluisa venäläinen sielu, jota ei pysty sanoin määrittelemään, on aistittavissa Mäkelän kirjan rivien välissä. Hannu Mäkelän Krimiturkkinen karhu on pieni suuri kirja.