Kaikki loppuu aikanaan, ja niin loppui myös Pauli Kallion kirjoittama Kramppeja ja nyrjähdyksiä -sarjakuva Suomen Kuvalehdessä vuonna 2018 kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen. Niinpä Kallion ja piirtäjä Christer Nuutisen piti saattaa Eskon, Heidin, Riston ja Tanjan tarina loppuun – ainakin toistaiseksi. Kramppeja ja nyrjähdyksiä : Antisankaritarinoita aikuisille on viidestoista Kramppi-albumi. Lähes 50 Suomen Kuvalehdessä ilmestyneen Kramppi-sarjakuvan lisäksi Antisankaritarinoita aikuisille sisältää pari pidennettyä tarinaa, joissa kerrotaan hieman laveammin muun muassa Eskon ja Heidin kesämökkiprojektista sekä Riston, Tanjan ja Eliaksen tapahtumarikkaasta reissusta Ähtärin eläinpuistoon.
Minä olen jo pitkään pitänyt Kramppien lämpimän humoristisesta, mutta kuitenkin kevyesti kantaaottavasta tyylistä. Yksi Kramppien ehdottomista vahvuuksista on sen arkisuus: sarjan hahmot voivat olla kuin kuka tahansa meistä, ihan tavallisia ihmisiä tavallisine tarinoineen. Esko on lähinnä Pauli Kallion alter ego, eikä olekaan yllätys, että miesten elinpiireillä ja touhuilla on eniten risteyskohtia. Mutta Kramppien monipuoliseen henkilöskaalaan mahtuu monta muutakin samastumiskohdetta raitistuvasta basistista leikki-ikäisten vanhempiin.
On ollut hienoa seurata, kuinka Kramppien tarina on jatkunut ja kehittynyt vuosien mittaan, kuinka hienosti Kallio on antanut hahmojensa kasvaa ja ikääntyä sarjan mittaan. Tämä on toinen Kramppien vahvuus, se että hahmot muuttuvat. Miljöö ei säily koko ajan samana. Koska sarja on ilmestynyt viikoittain aikakauslehdessä, on sen pitänyt pysyä ajassaan kiinni.
On sääli, että parivaljakko Kallio & Nuutinen laittaa lapun luukulle Kramppien ja nyrjähdysten osalta, mutta ehkä tauko tekee myös hyvää? Toivottavasti tämä sarjis tekee vielä joskus paluun. Sitä odotellessa vakaa suositus Antisankaritarinoille!