Sarjakuvataiteilija Ville Rannan uusperheeseen on tulossa vauva. Aiemmasta liitosta syntyneet lapset ovat opettaneet Rannalle ja hänen puolisolleen, että lapsen odottaminen, saaminen ja kasvattaminen vaativat kaikilta osapuolilta paljon. He eivät ole edes varmoja siitä, haluavatko he lasta vai eivät. Parisuhteen ja perheen arki muuttuu synkäksi ja raskaaksi. Köyhän miehen Jerusalem on sarjakuvapäiväkirjaromaani odotuksesta, pelosta ja rakkaudesta.
Vauvan syntymästä alkaa kirjan tunteellisin osuus. Huumori, lämpö ja rakkaus syrjäyttävät siihen asti sangen syvissä vesissä seilanneen tarinan tummuuden ainakin joksikin ajaksi, ennen kuin valvominen ja väsymys todella iskevät päälle. Rannan vuoropuhelu vastasyntyneen vauvan kanssa ja selviäminen arjen haasteista (yhdellä kädellä, kunnes lapsi on kasvanut isoksi) sykähdyttivät minua.
Rannan piirrostyyli on rosoinen, voisi ehkä sanoa, että jopa sottainen. Ranta kuitenkin tietää, kuinka viimeistelemättömän näköisin kuviin saa voimaa ja eloa. Ja niinpä tämäkin tarina vetää mukaansa saman tien. Päiväkirjamainen luonnosmaisuus ei häiritse lainkaan.
Itse vauva-arkea jokin aika sitten kokeneena samastuin helposti Rannan tarinaan. Rannan rehellisyys ja kielteisten tunteiden kanssa taisteleminen koskettivat aidosti. Lapsen odottaminen ja saaminen eivät ole pelkkää ruusutarhaa, vaan monimutkaista tunteiden kirjoa. Iloa, surua, väsymystä, masennusta, rakkautta, uskoa tulevaan. Köyhän miehen Jerusalem saa minulta suosituksen ainakin kaikille pienten lasten vanhemmille sekä sellaisten hankkimisesta haaveileville.