Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kovassa valossa – niin, tämä romaani on kuvattaviensa suhteen aika armoton, mutta toisaalta kirjassa vallitseva valo on jotenkin kuulas ja kevätillan lailla herkän vaalea. Uskaltaisinpa melkein kärjistäen väittää, että tuo kaiken paljastava kova valo on kirjassa varattu miehille, sekä Heimolle että hänen pojalleen Tarmolle, kun taas Suoman ja etenkin Heljän kohdalla valaisu on paljon anteeksiantavampaa.
Romaani ei juurikaan monilla tapahtumilla tai monimutkaisella juonella juhli, ja suurin osa kirjan pintatapahtumista onkin selitetty takakannessa. Kirjan molemmat osat on kirjoitettu minä-muodossa; ensimmäisenä puheenvuoron saa Suoma, joka kokee huiman nousun yhteiskunnan tikkailla. Hän ryhtyi aikoinaan kotirouvaksi vakuutusyhtiön vahtimestarille, ja vähitellen Heimosta tulee johtaja. Perhe, johon on syntynyt Tarmo-poika, muuttaa aina vain isompiin ja hienompiin asuntoihin, kunnes asutaan Kruununhaassa tyylikkäässä talossa hienojen mattojen, hopeiden ja muiden serviisien kera. Mutta sodan jälkeen kaikki muuttuu.
Heljä taas on puoliorpo, lähtöisin hyvin vaatimattomista oloista. Hän asuu silittäjä-äitinsä kanssa ja työskentelee ensin kukkakaupassa, sitten kirjakaupassa. Jälkimmäisessä hän tapaa nuoren Tarmon, jonka lukija tietenkin tunnistaa heti, ja pari etenee kihlaukseen asti. Mutta jossain kinnaa, ja sitten Heljä saa tietää erinäisistä yksityiskohdista Tarmon menneisyydessä.
Kovassa valossa kuvaa surullisistakin tapahtumistaan huolimatta jotenkin viehättävästi eri aikakausien Helsinkiä. Erityisesti minua miellytti tässä kirjassa se, miten hyvin Pertti Lassila on osannut samastua naiskertojien rooleihin. Ihana pieni kirja, joka herättää paljon ajatuksia etiikasta ja moraalista ja monista muista kysymyksistä. Kannattaa lukea.
