Alex Hammond on älykäs nuori poika, mutta joutuu lastenkotiin koska isä ei pysty ainoana huoltajana hoitamaan poikaansa sekä käymään töissä. Alex saa myös silmittömiä raivokohtauksia, joiden takia hän ajautuu toinen toistaan pahempiin laitoksiin. Älykkyys, uteliaisuus ja nuori mieli tutustuttavat Alexin rikoksiin ja vaikka hän tietääkin mikä on oikein ja mikä väärin, sielussa kytevät välinpitämättömyys ja kylmäverisyys.
Vaikka Bunker kirjoittaa hyvin ja taustalla ovat todelliset tapahtumat on Kovan onnen poika hieman yksitoikkoinen. Alex menettää hermonsa ja tappelee todistaakseen kovuutensa, lopulta karkaa yhdestä laitoksesta ja päätyy taas uuteen missä kaikki alkaa taas alusta. Bunkerin roolihahmot ovat todella realistisia ja osittain elämäkerrallisia ja siitä syystä hahmot ovat jopa epämiellyttäviä ja vaikeasti samaistuttavia.
Mielenkiintoisinta luettavaa ovat Alexin karkuretket ja muutamat vapauden hetket ennen kiinnijäämistä. Päämäärättömyydessä ja lainsuojattomuudessa maistuu todellinen vapaus, jokaisesta hetkestä pitää nauttia, koska kaikki voi loppua minä hetkenä hyvänsä. Kunnon kovaksi keitettyä rikoskirjallisuutta.
Huomautus: Kirja ei ole minä-muotoon kirjoitettu eikä päähenkilön nimi ole Alex Hamilton vaan Hammond, toisin kuin takakannessa kerrotaan.