Veera Niemisen uutuus on Kottikärrykaruselli. Jo pelkästään nimi on sellainen, että heti houkuttelee lukemaan, etenkin jos on lukenut hänen muita kirjojaan, joissa todella huumori hehkuu oikein täysin palkein.
Tässä kirjassa on ratsutilan yrittäjä, joka ihan itsekseen yrittää. No, on hänellä siellä joku apulainen, mutta muuten on pärjättävä. Ei ole sitä miestä, jolle soittaa, kun tarttis apua siinä ja siinä. Kaikki hoituu tai ainakin yritetään hoitaa. Hevoset ovat kuitenkin etusijalla ja niistä pidetään huoli.
Eri asia ovatkin ne, jotka tuovat oman hevosensa vuokralaisiksi ja vaativat sitten vähän yhtä sun toista. Kuka on mitenkin herkkä missäkin asiassa, niin se kyllä käy ilmi ja varsin hauskalla tavalla.
Voi siis oikein hyvin kuvitella, miten monet talliyrittäjät allekirjoittavat tämän kirjan jutut, koska niin pöyristyttävän huvittavia ne ovat. Kuten se, että mummu tarjoaa lastenlastaan tallille ”avuksi”. Aivan riemastuttavaa oli se osio, jossa kirjailija lataa täyslaidallisen siitä, millaista se olisi, jos jokaiseen työpaikkaan tarjottaisiin niitä pikkukersoja ”auttamaan”, kun ne niin tykkää.
Pääosassa on siis Katri, joka tässä kaiken kaaoksen keskellä huseeraa. Tapaa sitten lähes vahingossa miehen, kun joku miesporukka tulee ratsastamaan. Sekin on niin hupaisaa luettavaa, että varmaan sain kylähullun maineen, kun sitä kohtausta äänikirjasta kylillä kuuntelin.
Entäs kun Katri saa kesäasukkaan – serkkunsa teinityttären, lainateinin. Hänelle, jolla ei ole omia lapsia ja käsitys lähinnä hevosista. Vaan alkukankeus kun väistyy, niin siitähän se sitten lutviutuu.
Kottikärrykaruselli on siis varsin riemastuttava kirja, juuri oikeaa kesälukemista. Erittäin lukuystävällinen kirja, johon voi palata uudestaan, vaikkapa silloin kun harmittaa, niin harmi väistyy.