Connorien perhe asuu Newfoundlandissa kalastajakylässä, jossa väkimäärä on kääntynyt pahemman kerran laskuun, kun kalat ovat kadonneet. Vaihtoehtoja on vähänlaisesti, kun kalastus on käynyt mahdottomaksi.
Connorienkin on annettava osittain periksi. Vanhemmat tekevät kuten muutkin eli lähtevät pohjoiseen töihin öljyhiekkakentille. Martha ja Aidan vuorottelevat: kumpikin on vuorotellen kuukauden poissa ja kuukauden kotona. Vaihto tapahtuu lennosta, joten ei liene ihme, kun parisuhde kääntyy vähän alavireeseen.
Lapset suhtautuvat tilanteeseen eri tavoin. Tytär Cora haikailee muualle elämän perässä, poika Finn haluaisi kalat takaisin ja kylään taas elämää. Finnille kalojen katoaminen on ratkaistava mysteeri.
Koti-ikävän laulut on kaunis, runollinen kuvaus pohjoisen oloista, katoavasta elämäntavasta ja ihmisistä, joilta viedään koti.