Tämä kirja on aiheuttanut elämääni kaikenlaista. Tiesin, että tällainen ravintola on olemassa, koska se on mainittu useissa yhteyksissä, tunnettuna taiteilijaravintolana. Kyllä, kiinnosti heti ja jo senkin takia, että minulla on ravintola-alan tausta.
No, kirjahan imaisi minut heti mukaansa niin, että oli pakko seuraavalla Helsingin-reissullani käydä ravintola Kosmoksessa. Se oli kaikin puolin elämys, sillä kun sieltä pääkaupungin humusta astuin ravintolaan, niin jo vain oli rauhallista ja oli aivan kuin olisin tehnyt aikahypyn jonnekin aiempaan aikaan. Olin aivan ihastuksissani. Olin juuri lukenut kirjan ravintolasta, joka on perustettu 100 vuotta sitten ja nyt istun siellä.
Ravintola Kosmos on siis ollut saman suvun hallussa kaiken aikaa. Kirjassa kerrotaan, miten se on perustettu, kuinka on selvitty kieltolain ja sotien aikana. Vieläkin se vaan toimii. Hyvä Hepolampi-suku! Sitkeys periytyy!
Kun itse ikääntyy, niin miten sitä haluaakin palata joskus jonnekin aikaan, niin Kosmoksessa siihen on mahdollisuus. Kirjassa kerrotaan mielenkiintoisia juttuja ravintolan kanta-asiakkaista, joten nyt on lukulistalla muun muassa Jorma Ojaharjun Minun Kosmokseni ja Sulevi Kulojärven Stuju. Stujun mainitaan kirjassa olevan omakustanne, mutta ei ole, vaan Reunan kustantama vuodelta 2014.
Kirjassa on hienoja kuvauksia vuosien varrelta niin kuvien kuin kaikkien muistelujen parissa. Kannattaa tutustua niin kirjaan kuin ravintolaankin!