Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Arjen historia sekä sosiaalihistoria ovat aina kiinnostaneet minua, niinpä Korsetti ja krusifiksi : vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria herättikin heti mielenkiintoni. Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg tarkastelevat kirjassaan naisten silmien kautta 1600-luvun ranskalaista eliittikulttuuria. Aikakausi oli pariisilaisille naisille poikkeuksellista aikaa, sillä heillä oli sellaista itsenäisyyttä, vaikutusvaltaa ja varallisuutta, jollaista harvat naiset pääsivät tuohon aikaan nauttimaan.
Valta ja status ei sääty-yhteiskunnassa nojannut tietysti pelkästään varallisuuteen; korkea status oli pikemminkin yhteiskunnallinen performanssi, joka vaati aivan tietynlaisia kulisseja ollakseen uskottavaa. Kirjassa tarkastellaan, millä tavalla tällaista uskottavaa statusta rakennettiin ja miten valtaa käytettiin nimenomaan arjen tasolla. Tarkastelussa on erityisesti aikakauden asumiskulttuuri, pukeutuminen, sosiaaliset suhteet, seksuaalisuus, ikääntymisen vaikutus ja kuoleman kulttuuri.
Aikakauden elämään tutustutaan kolmen hyvin erilaisen naisen kautta, jotka kaikki omalla tavallaan kuitenkin pyrkivät ilmentämään aikakauden vallan ja naiseuden ihanteita. Eräänlainen ihanteellisen aristokraatin esikuva, siveän maineen omannut Madame de Sévigné jäi historiaan ennen kaikkea mittavan kirjeenvaihtonsa ansiosta, jota kautta on mahdollista saada elävä näkymä tuon aikakauden aristokratian elämään.
Aikakauden hengellistä elämää edustaa puolestaan sittemmin pyhimykseksi julistettu Louise de Marillac, joka perusti yhdessä Vincent de Paulin kanssa vielä nykyäänkin menestyksekkään Laupeudentyttäret nimisen katolilaisen sisarkunnan.
Ehkä kiehtovin kolmesta naisesta on kuitenkin aikansa julkkis, kurtisaani Ninon de Lenclos, jonka elämässä kiteytyvät mielenkiintoisella ja ristiriitaisella tavalla aikakauden naiseuden ihanteet ja paheet. Tavalliset prostituoidut olivat syvästi halveksittuja ihmisiä, jotka saattoivat päätyä jopa julkisesti ruoskittavaksi tai kasvot silvotuksi. Tästä huolimatta kurtisaanien kaltaiset ”kunnialliset prostituoidut” pyrkivät – ja Lenclosin tapauksessa myös onnistuivat – yhdistämään avoimen seksuaalisuuden, sivistyksen ja hyvät tavat tavalla, joka takasi pääsyn kunniallisiin piireihin.
Kunniallisten ihmisten elämä keskittyi tuolloin hyvin monella tavalla kuluttamisen ympärille. Toisin kuin nykyään kuluttamisella ei kuitenkaan pyritty varsinaisesti ilmaisemaan yksilöllisyyttä, vaikka hyvä maku olikin tavoiteltu ominaisuus. Säädynmukainen kuluttaminen oli pikemminkin sosiaalinen velvollisuus, jota tuli noudattaa, vaikka rahaa ei oikein olisi ollutkaan, sillä se kertoi kunniallisuudesta.
Kunnialliseen elämään kuului myös verkostoituminen ja sosiaalisten suhteiden solmiminen vertaisiin, ja tämä oli erityisesti naisten työtä. Kuten Madame de Sévignén kirjeistä käy ilmi, tämä ei välttämättä aina ollut niin miellyttävää puuhaa kuin voisi kuvitella. Suhteisiin panostamalla rakennettiin kuitenkin oman suvun tulevaisuutta; järjestettiin jälkikasvulle työpaikkoja ja erityisesti hyviä avioitumismahdollisuuksia.
Perinteisten aatelisten velvollisuuksien lisäksi 1600-luvun tapahtumat itsessään antoivat naisille uusia toimintamahdollisuuksia. Vuosisata oli Ranskassa erityisen vaikeaa aikaa, jota leimasivat jatkuvat sodat, katovuodet ja epidemiat. Hädänalaisia ihmisiä siis riitti, eikä valtiolla ollut erityisemmin keinoja auttaa heitä. Ajan trendi olivatkin laupeudentyötä harjoittavat sisaruskunnat, jotka pyrkivät aktiivisesti kehittämään yhteiskuntaa. Naisten osallistumista hyväntekeväisyyteen pidettiin soveliaana, olihan hoivaaminen perinteinen naisellinen hyve. Mesenaattina toimiminen antoi naisille monenlaisia epäsuoria vallankäytön muotoja.
Epäsuorista vallankäytön muodoista puheen ollen, seksuaalinen valta oli tietysti naiselle olennainen tapa rakentaa statusta maailmassa, jossa virallista valta-asemaa oli vaikea saada. Kurtisaanien tapauksessa seksuaalinen vallan käyttö oli itsestään selvää, mutta tällaisella vallalla oli tietysti kääntöpuolensa. 1600-luvun yhteiskunta oli äärimmäisen ulkonäkökeskeinen (kuulostaapa tutulta), jossa naisen elämä saattoi helposti typistyä pelkästä ulkonäöstä ja vaatetuksesta huolehtimiseksi. Korsetti ja krusifiksi ei siis suinkaan tarkastele aikakauden naisten valtaa pelkän emansipatorisen linssin kautta, valtaa oli mahdollista saada mutta se myös velvoitti, kuristi ja pakotti muottiin.
Ironista kyllä, näennäisesti suljetuissa luostariyhteisöissä saattoikin saavuttaa sellaista vapautta ja myös valtaa, mitä muualta ei löytynyt. Kauneuden, jopa terveyden, menettäminen oli uskonnollisessa yhteydessä vain positiivinen asia ja jopa seksuaalinen elämä saattoi tietyllä tavalla olla tyydyttävämpää luostarin sisällä kuin ”siviilissä”. Niin, tässä tulee ehkä kirjan suurin yllätys. Aikanaan suosittu Kristuksen morsian -ajattelu saattoi saada nykynäkökulmasta katsottuna varsin häkellyttäviä sadomasokistisia piirteitä.
Kaikkiaan Korsetti ja krusifiksi onnistuu näyttämään aikakauden naisten elämän vivaihteikkuuden ja sosiaalisten roolien ja vallan ristiriidat varsin onnistuneesti. Ehkä silti jäin kaipaamaan jonkinlaista näkökulmaa myös tuolloisen tavallisen naisen elämään. Ymmärrän kyllä, että se oikeastaan lipsuu kirjan aiheesta, mutta tuolloisen aateliston elämästä lukiessa helposti unohtuu, miten pienen joukon elämästä oikeastaan puhutaan, ja vallasnaisista puhuttaessa jo vähemmistön vähemmistöstä. Erityisesti Ninon de Lenclosin tapauksessa jäin pohtimaan sitä syvää ristiriitaa, miten erilaiset olivat säännöt itseään myyville kansannaisille ja toisaalta kultivoituneemmista piireistä tulevalle rakkauden ammattilaiselle.
Sen sijaan poikkeuksellisesti pidin kirjan sepitteellisistä osuuksista, jokainen luku alkaa nimittäin lyhyehköllä fiktiivisellä katkelmalla, jossa päästään sujahtamaan päähenkilöiden kokemusmaailman sisään. Normaalisti en tietokirjallisuudessa tällaisista ratkaisuista niin välitä, mutta tässä tapauksessa ne on taitollisesti erotettu muusta tekstistä niin, että fiktiolla ja faktoilla ei ole sekoittumisen vaaraa.
Mielenkiintoinen kirja, suosittelen ehdottomasti aikakaudesta kiinnostuneille.