Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pelästyin, kun pääsin tässä kirjassa alkuun. Päähenkilöiden nimet nimittäin paljastivat, että Korppinaiset on jatkoa Yö ei saa tulla -romaanille, josta en pitänyt lainkaan. Tätä yhteyttä en tiennyt, joten yllätys oli ikävä.
Luin Korppinaiset tästä huolimatta ja hyvä että luin, tämä oli nimittäin merkittävästi edeltäjäänsä parempi. Kirjan päähenkilöllä Johanneksella on menneisyyden taakkanaan tyttöystävä Aalo, jonka Johannes yritti tappaa kuusi vuotta sitten. Ilmeisesti tästä syystä Aalo on ollut Johannekselle kuollut viisi vuotta.
Vuosi ennen kirjan tapahtumien alkua Johannekselle on kuitenkin selvinnyt, että Aalo onkin elossa. Koska Aalo on ainoa nainen, jota Johannes on koskaan rakastunut, tämä on tietysti suunnaton helpotus. Johannes päättää saada Aalon takaisin.
Tarina ei ole aivan sillä tavalla synkkä kuin voisi näistä lähtökohdista ajatella. Johannes jättää elämänsä Helsingissä taakseen ja palaa isovanhempiensa kotitaloon. Johannes päättää kunnostaa vanhan talon uudenveroiseksi, jotta Johannes ja Aalo voivat aloittaa uuden elämän yhdessä.
Talossa ei ole kaikki aivan kunnossa. Lisäksi taloon palaaminen kaivelee vanhoja haavoja auki. Johanneksen isä on kuollut jo vuosia sitten ja talosta löytyy outoja uusia vihjeitä olosuhteista, joissa Johanneksen isä kuoli. Johannes on pitänyt isänsä kuolemaa onnettomuutena, mutta selvästikään kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
Kirja kietoo yhteen vanhoja sukusalaisuuksia ja uudempia mysteereitä. Johannes yrittää valloittaa Aaloa puolelleen ja samalla selvitellä menneitä tapahtumia. Kaikkeen liittyy paljon synkkiä varislintuja ja muuta symboliikkaa, mutta vaikka ei symboliikasta niin välittäisikään, Korppinaiset tarjoaa mielenkiintoisen mysteerin ja riittävästi vastauksia.
