Koodinmurtaja aloittaa kertomalla eteläkiinalaisen suolakauppiassuvun käänteistä. Nuori Rong Zilai lähetetään ulkomaille unientulkitsijan oppiin, mutta päätyykin opiskelemaan matematiikkaa ja kotiin palatessaan perustaa nimeään kantavan akatemian.
Näistä käänteistä päästään parin sukupolven kautta kirjan varsinaiseen päähenkilöön, Rongin sukuun äpäränä syntyvään lapseen, jota nimitetään ensin Piruksi isänsä, Isopäisen Pirun, mukaan.
Erikoisesta lapsesta tulee sittemmin Isopäinen Hyönteinen ja muutama muukin nimi käydään läpi ennen kuin lapsi saa nimekseen Rong Jinzhen ja päätyy opiskelemaan matematiikkaa, jossa hän on luonnonlahjakkuus.
Menestys matematiikassa johtaa Jinzhenin lopulta kohtaloonsa, kirjan nimen mukaiseksi koodinmurtajaksi. Erikoisyksikkö 701:ta piinaa erityisen vaikea koodi, Purppura, jonka ratkaisemiseen Jinzhen osallistuu.
Koodinmurtaja saattaa kuulostaa vakoojatrilleriltä, mutta aika kaukana tämä vaikka John Le Carrésta on. Kirja on ennen kaikkea psykologinen kuvaus Jinzhenistä, omalaatuisesta nerosta, joka häilyy nerouden ja hulluuden rajamailla. Kirja kertoo myös koodinmurtamisesta, joka vaatii eristäytymistä ja puskee mestarinsa hulluuteen.
Melko omintakeinen juttu siis. Paikka paikoin tarina vähän laahaa, eikä pääse käyntiinkään kovin nopeasti, mutta parhaimmillaan Koodinmurtaja on mielenkiintoista luettavaa koodeista ja poikkeusyksilöistä kiinnostuneille, ja teoksen kiinalaisuus näkyy kyllä näin suomalaisesta näkökulmasta erikoisilta vaikuttavissa kerronnallisissa ratkaisuissa.