Sara Nowak on tuskin ehtinyt toipua Faustin dramaattisista tapahtumista, kun Tukholman poliisi saa lisää väkivaltaisia rikoksia selvitettäväkseen. Tunnettu talousvaikuttaja murhaa toisen ja ampuu sen jälkeen itsensä. Sama toistuu toisen parin kanssa. Yhteys tapahtumille löytyy suuren yhtiön hallituksen kautta, eikä aikaakaan, kun Sara huomaa, että hänen appensa perustama perheyhtiö, jonka asioista Sara nyt päättää apen kuoltua ja aviomies Martinin ollessa poissa pelistä, on syvällä sotkussa mukana. Syylliset on saatava vastuuseen.
Mutta eihän Koodinimi Wagner olisi Gustaf Skördemanin kirja, jos juoni olisi noin yksinkertainen. Samalla kun Sara joutuu ratkomaan kiperää rikossarjaa Tukholmassa, myös muualla tapahtuu. Englannissa parikin pahamaineista venäläismafiosoa pääsee hengestään, jossain päin Syyriaa tai Palestiinaa koulutetaan muslimiterroristeja, johon ryhmään on soluttautumassa myös vanhoja tuttuja… Kaikkien aikojen terrori-isku on tekeillä, ja sen onnistuminen riippuu vain yhdestä ruotsalaisesta.
Yritän paljastaa tässä juonesta mahdollisimman vähän, mutta ehkä helpointa olisi sanoa, että Sara Nowak -trilogian aiemmat osat eli jo mainitun Faustin ohella myös Geiger kannattaa olla tuoreessa muistissa. Ei tämän lukemisesta taida ison juonen osalta tolkkua muuten saada.
Vaikeaa se on muutenkin, koska Skördeman punoo aivan häkellyttävän monimutkaisen keskinäisiin riippuvuuksiin ja selkäänpuukotuksiin perustuvan kansainvälisen vakoojaverkon, jonka jäsenillä on oikeastaan kaikilla aivan eri intressit. Uskottavuuspisteitä ei kertomukselle varsinaisesti ropise, mutta viihdettä ja vauhtia on muutaman mukavan iltapuhteen verran. Jos tiukat vakoojajännärit yhdistettynä perinteisempään sujuvajuoniseen poliisiromaaniin ovat sinun juttusi, voi Gustaf Skördemania aivan hyvin suositella. Sarjan lukeminen kannattaa kyllä aloittaa alusta.