Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun nuori aviopari suostuu ottamaan luokseen natseja pakoilevan juutalaisen, he eivät varmasti tiedä, mitä on edessä. Eletään sodan aikaa Hollannissa ja monien tiedetään piilottelevan pakolaisia luonaan. Wim käy töissä tehtaassa ja Mariella on aikaa päivisin, hän on kotona. Nico elää hiljaa yhdessä yläkerran huoneessa, käyden silloin tällöin auttamassa Marieta ja ulkonakin hän pääsee pistäytymään vaivihkaa uudenkuun aikana.
Kun Nico sairastuu, tilanne ajautuu hankalammaksi ja lopulta asioiden mentyä vielä pidemmälle pariskunta joutuu itsekin piilottelemaan jonkun aikaa toisaalla. Vielä on hyviä ihmisiä, jotka vilpittömästi haluavat auttaa.
Kirja on eleettömästi ja osin jopa niukasti kerrottu tarina erään pariskunnan suhtautumisesta luonaan asuvaan pakolaiseen. Mitä hän tekee päivisin? Mitä hän mahtaa ajatella ja miksi hän ei ole luopunut virallisesti uskostaan? Marie ainakin miettii monia kysymyksiä viettäessään päivät kotona ja odottaen siivoojaa, maitomiestä, kalanmyyjää sekä mahdollisia talossa kävijöitä sekä peläten näiden huomaavan, että heillä asuukin joku vieras.
Keilson luo pienin keinoin kuvauksen miehityksen aikaisesta valtiosta, sopeutumisesta ja hiljaisesta vastarinnasta. Varsinkin Marien tunteet ovat voimakkaasti läsnä, hänen suhtautumisensa sekä Nicoon että koko tilanteeseen on vastuullinen ja hän miettii usein pakolaisen elämää heidän yläkerrassaan. Tästä voi myös aavistaa miten helposti elämä voi muuttua, kun he itse joutuvat kiinnijäämisen pelossa muuttamaan hetkeksi muualle ja piiloutumaan.
Vahva ja tunteita herättävä romaani, joka ei oikeastaan kerro paljoakaan ulkomaailmasta, vaan keskittyy hyvin pieniin asioihin, tunteisiin, vähäisiin tekoihin ja sanoihin – sekä lähes jatkuvasti piinaavaan jännitykseen. Vaikuttava romaani Keilsonilta, joka itse eli samaa aikaa, mutta kirjoitti kaikki teoksensa vasta miehityksen jälkeen.