Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Luin aika tarkalleen vuosi sitten Cilla ja Rolf Börjlindin dekkarin Nousuvesi, josta uumoilin alkavan uuden sarjan. Näin on sitten käynytkin: nyt ilmestyneessä jatko-osassa päähenkilö Olivia Rönning, joka sai Nousuvedessä traagisten tapahtumien kautta selville syntyperänsä, harkitsee vakavasti poliisiopiskelujensa lopettamista ja siirtymistä taidehistoriaan. Poliisin vaistot kuitenkin heräävät taas, kun tuttu tullilaitoksen virkailija löydetään kotoaan hirttäytyneenä, mutta itsemurhalta näyttävä teko todetaan pian murhaksi.
Toisaalla entinen poliisi Tom Stilton harhailee asuntoa ja elämänsä suuntaa etsien. Hän joutuu tekemisiin vielä karmeamman murhan kanssa, kun hänen vanhan ystävänsä Abbasin entinen rakastettu, sirkuksen esiintyjä Samira, murhataan ja paloitellaan.
Kolmas ääni on tapahtumiltaan ja tyyliltään varsin samanlainen kuin Nousuvesi, ja samat hyvät ja huonot puolet ovat siinäkin vallitsevina. Toimintaa ja jännitystä kyllä löytyy hyvinkin yhden dekkarin tarpeiksi, ja juonen kulku on muutamista epäuskottavuuksistaan huolimatta vetävää. Päähenkilö Olivian hahmokin saa tarpeellista lisävalaistusta ja syvyyttä; samoin Tom Stilton, joka oli edellisen osan selvästi kiinnostavampi henkilö, jatkaa mukavasti tarkentumistaan.
Kirjan lukeminen vaatii kuitenkin tarkkaavaisuutta ja jopa kärsivällisyyttäkin, koska kerronta polveilee innokkaasti tapahtumasta toiseen ja koska erinäisiä sivuhenkilöitä, joiden merkitys jäi joskus vähän epäselväksi, on todella paljon. Ensimmäisen osan lailla minua hiukan ärsytti se, että kirjan takakannessa autettiin lukijaa kertomalla, että tullivirkamies Bengtin ja Samiran murhat liittyvät toisiinsa, vaikka itse romaanissa se selviää vasta aivan lopussa. Lopussa avautuu myös kirjan nimen merkitys, mutta sitä ei sentään ole paljastettu etukäteen.
Ihan kunnollista dekkariviihdettä Kolmas ääni kuitenkin oli, ja huomaan sen puutteista huolimatta jo odottavani seuravaa osaa.
