Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Petteri Sihvosen esikoisromaani Kolkko vie lukijan junamatkalle Siperiaan. Tarina alkaa Helsingistä, jossa Petrus Sihto nousee junaan mukanaan käsikirjoitus, jota hän matkan aikana esittelee potentiaalisille julkaisijoille sekä kanssamatkustajille. Käsikirjoitus kertoo päähenkilön elämästä ja erityisesti siitä, kuinka hän on kuin Hannibal Lecter etsinyt naisia viettääkseen vain yhden yön heidän kanssaan ja pisteyttääkseen sen aikana tapahtuneen aktin. Käsikirjoituksesta käydään jatkuvaa keskustelua junassa ja näiden keskustelujen yhteydessä kuva Petrus Sihdosta henkilönä sekä hänen aiemmasta elämästään täydentyy.
Tapa, jolla keskustelut käydään, on mielenkiintoinen, sillä äänessä on vain Petrus Sihto. Keskustelukumppaneiden vuorosanoja ei ole kirjoitettu auki ja lukija kuulee vain vastauksen oletettuihin keskustelukumppaneiden kommentteihin. Lukijan on siksi pitkin matkaa rakennettava oma kuva siitä, millaisia vastauksia Sihdolle annetaan ja tämä tekee Kolkosta mielenkiintoisen mutta haastavan lukukokemuksen. Juonen seuraaminen vaatii jatkuvaa keskittymistä ja luovuutta lukijalta, mutta antaa myös mahdollisuuden rakentaa yksilöllistä dialogia kirjaa lukiessa.
Sihvonen myös kokeilee Kolkossa lukuisia erilaisia tyylejä, sillä kirjassa käytetään niin yksinpuhelua, dialogia, näytelmää kuin väittelyäkin. Valtaosan ajasta Siperian halki kiitävän junan tapahtumien seuraaminen monipuolisten tyylien siivittämänä toimii, mutta hetkittäin juna junnaa paikallaan ja lukijalta vaaditaan kärsivällisyyttä malttaa jatkaa kirjaa eteenpäin, kunnes juoni vie taas mukanaan. Kokemus on jollain tapaa hyvin venäläinen ja Sihvonen selkeästi tuntee itänaapurimme klassisen kerrontakulttuurin, joka toki sopii hyvin tarinaan, joka sijoittuu matkalle Venäjän halki.
Kaiken kaikkiaan Kolkko on mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen esikoiskirja, joka haastaa lukijaa rakenteensa ja muotonsa puolesta. Lukukokemus on antoisa, vaikka paikoin eteenpäin pääseminen vaatii lukijalta pieniä ponnisteluja ja perille päästyään voi taputtaa itseään selkään miellyttävästä matkasta.