Tali-Ihantalan suurtaistelusta on kirjoitettu paljon. 70 vuotta tapahtumien jälkeen ilmestynyt Mika Kuljun Kohtalona Tali-Ihantala : ihmisiä Suomen ratkaisutaistelussa lunastaa paikkansa keveiden tietokirjojen sarjassa.
Kirja etenee henkilökuvien kautta taustoittaen tapahtumia kronologisilla tilannekatsauksilla rintamalinjoihin 25.6.-7.7.1944. Rooleihin pääsevät niin rivimies kuin sotakenraali, niin vihollisjoukkojen komentaja kuin saksalaisen lento-osaston johtaja.
Luku Neuvostoliiton sotamarsalkka Govorovista käsittelee yleistajuisesti torjuntavaiheen taustoja: miksi Neuvostoliitto piti suurhyökkäystä tarpeellisena, miksi se tuli Suomen sodanjohdolle yllätyksenä ja mitkä tekijät mahdollistivat Ihantalan ihmeen. Luvut kenraalimajuri Einar Vihmasta sekä kenraaliluutnantti K. L. Oeschista puolestaan kuvaavat anekdootinomaisen värikkäästi sotakenraalien henkilöhistoriaa. Analyysi Suomen pelastajaksi luonnehditun Oeschin sodanjälkeisestä kohtelusta pyrkii osaltaan kohottamaan torjuntavoittoja johtaneen kenraalin arvoonsa.
Teoksen luvut ovat keskenään hyvin erityyppisiä ja avaavat sodan todellisuutta sekä siitä kirjoitettua historiaa monelta kannalta. Luvussa Mies ikonisessa valokuvassa panssarintorjuja Kaarlo Niemelästä Kulju kommentoi myös SA-kuvien käyttöä propagandan välineenä ja niiden autenttisuutta sekä pohdiskelee sotatarinoiden narratiivisuutta: jälkeenpäin muistot muuttuvat ja kiteytyvät kertomuksiksi, joiden totuuksia on yhtä monta kuin kertojaakin ja jotka kuvastavat aina myös kertomisajankohtaansa.
Yksilöiden kokemusten kautta Kulju pyrkii luomaan uuden kuvan taistelusta ja onnistuu populaaritieteellisesti avaamaan lähdekritiikin merkitystä historiantutkimuksessa.