Kotkan Merikeskus Vellamossa pidettiin vuonna 2023 kiitelty näyttely Kohtalona Ruotsinsalmi : Tutkimuksia pintaa syvemmältä, joka jäi valitettavasti minulta näkemättä (päivitys 22.1.2024: näyttely on avoinna 17.1.2027 asti). Onneksi näyttelyn yhteydessä julkaistu samanniminen kirja paikkaa tilannetta, sillä teos osoittautui poikkeuksellisen erinomaiseksi. Näyttelyn ja kirjan aiheena on vuonna 1790 käyty Ruotsinsalmen toinen taistelu, joka on suurin koskaan Itämerellä käyty taistelu, ja myös maailman mittakaavassa suurimpien meritaistelujen joukossa.
Taistelupukareina olivat Ruotsi ja Venäjä, jotka sotivat toisiaan vastaan 1700-luvulla kolme kertaa, näistä viimeinen Kustaan sota käytiin 1788–1790. Ruotsinsalmen ensimmäinen taistelu käytiin elokuussa 1789 ja se päätyi Venäjän voittoon. Toinen taistelu, johon osallistui noin 370 laivaa ja 22 000–
25 000 miestä, käytiin seuraavan vuoden heinäkuussa ja se puolestaan toi ruotsalaisille voiton.
Näiden kahden taistelun jäljiltä Kotkan edustalle on uponnut jopa 60 hylkyä, joista 19 on toistaiseksi löydetty. Tämä hautausmaa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä Itämeren vähäsuolainen ja kylmä vesi suojaa hylkyjä hyvin. Hylkyjen ja niistä löytyvien tavaroiden kautta avautuu tarina paitsi itse taistelun kulusta niin myös ihmisistä joiden elämää taistelu kosketti.
Erityisesti yhden laivan kohtalo nousee kirjassa esille; St. Nikolai oli Venäjän laivaston saaristofregatti ja yksi sen laivaston tärkeimmistä aluksista. Suomen kannalta alus on historiallisesti merkittävä, koska siitä on nostettu enemmän rakenneosia ja esineitä kuin mistään muusta aluksesta Suomen vesillä. Laivan historia tulee eloon erityisesti sen kapteenin Samuel Marshallin kohtalossa.
Isosta-Britanniasta kotoisin oleva, vain 24-vuotias kapteeni, joutui valitsemaan tulisiko ruotsalaisen tykkitulen keskelle joutuneen St.Nikolain antautua viholliselle vai upotakko miehistöineen. Hän valitsi jälkimmäisen. Ei suinkaan ollut tavallista, että näin nuori upseeri sai näin suuren vastuun, mutta Venäjällä arvostettiin suuresti eurooppalaisia ammattisotilaita. Kautta kirjan korostuukin monien konfliktiin osallistuneiden kansainvälinen alkuperä. Mainittakoon näistä vielä vaikkapa itse Venäjän Itämeren-saaristolaivastoa komentanut ranskalainen prinssi Karl Heinrich Nikolaus Otto Nassau-Siegen.
Näyttelyn ja tämän kirjan hieno oivallus on se, miten näitä ihmiskohtaloita tuodaan esille. Valokuvaaja Elina Simosen kanssa yhteistyössä luotu kuvamaailma on nimittäin upea. Omilta aukeamiltaan löytyvät henkilöprofiilit on valokuvattu näyttelijöiden kanssa, joten kauan sitten eläneiden ihmisten tarinat todellakin heräävät eroon.
Tarinat myös osoittautuvat hyvin kiinnostaviksi. Anna Maria Engsten oli yksi harvoista tiedetyistä Ruotsin laivaston aluksilla olleista naisista. Hänet palkittiin toimistaan hopeisella meriurhoollisuusmitalilla ja rahasummalla, mutta hänen lopullinen kohtalo osoittautuu valitettavasti poikkeuksellisen murheelliseksi. Mieleen jäi myös suomalaisen Carl Ulanuksen tarina, joka päätyi taistelemaan Venäjän armeijassa ja Aleksandr Suvorov, Venäjän suuri sotapäällikkö, joka paljastuu vähintään värikkääksi persoonaksi.
Kirja ansaitsee kehuja myös onnistuneesta ulkoasusta. Runsaalla kuvamateriaalilla varustettu kirja on graafikko Henna Lehtisen tyylikkäästi suunnittelema. Vaikka kirja koostuu lukuisten kirjoittajien artikkeleista, pysyy kirja kuitenkin yhtenäisenä ja loogisesti etenevänä, mikä ei ole tämäntyyppisissä kirjoissa aina itsestään selvää. Monipuoleisesti aihetta esittelevä Kohtalona Ruotsinsalmi on kaikin puolin positiivinen yllätys, jota voi ehdottomasti suositella kaikille aiheesta ja ylipäätään historiasta kiinnostuneille.