Tämä kirja oli ensimmäinen, jossa tutustuin norjalaisen Nina Lykken tuotantoon ja olinpa heti kättelyssä myyty. Joten kerronpa, miten se meni. Minulla oli tämä kirja jo kotona, mutta koska olin itse reissussa, niin kuuntelin äänikirjana. Kun tulin kotiin ja selasin fyysistä kirjaa, muistin heti, missä olin ollut, kun olin jotakin kohtaa kuunnellut.
Kohonnut riski kertoo yleislääkäristä, Elinistä, josta aloin pitää heti. Hän asuu omalla vastaanotollaan, koska parisuhde on nyt vaan niin vinksallaan. Ottaa potilaita vastaan ja he ovat, mitä ovat. Ei niin mukavia ja ehkä he vähän ärsyttävätkin. Aika hyvin otetaan kantaa potilaiden oireisiin ja sairastamisiin ja jotenkin lukija alkaa olla samalla kannalla.
Elin on naimisissa Akselin kanssa ja kaikki pitäisi olla hyvin, mutta kun on se keski-ikä, niin väkisinkin tulee mutkia matkaan, jos matka on ollut vähän liian tasaista. Elin sattuu laittamaan kaveripyynnön Facebookissa entiselle rakastetulleen Björnille. Björn vastaa ja noniin, mitä sitten seuraa. He alkavat tapailla ja voiko se vanha suola nyt niin janottaa…
Olipa tarinan juoni mikä tahansa, niin tykkäsin Nina Lykken kerronnasta ja siitä miten kuvataan ihan yksinkertaisia asioita niin, että ne uppoavat heti lukijan tajuntaan, jopa niin, että miettii olenko minäkin kokenut näin.
Musta huumori on tämän kirjan punainen lanka ja se vie kaiken aikaa niin, ettei huomaakaan. Keski-ikä on kivasti tapetilla ja sen aiheuttama kriisi? Että niinkuin onko sitä, vai voiko sen piikkiin panna kaiken.
Sen verran ihastuin kerrontaan, että oli pengottava se edellinenkin opus esiin, Ja vielä kerran ei, hoideltava sekin ja alettava sitten odottamaan lisää.