Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Aleksanteri Suuri Sammakko – siinäpä vasta hieno nimi 16-vuotiaalle romaanin päähenkilölle! Aleksanteri on kotoisin kurjista oloista: isä ryyppää kaiken minkä pystyy, eikä äidin huolenpitokaan aina niin ystävälliseltä vaikuta. Sammakot ovat tunnettua rötöstelijäsukua: sekä isä-Samuli että sedät Leevi ja Benjam ovat viettäneet pidempiä ja lyhyempiä aikoja rangaistuslaitoksissa. Ajautuuko Aleksanteri sukunsa teille, on yksi tärkeimmistä teemoista Tauno Kaukosen romaanissa Klaani.
Klaanin tapahtumat alkavat siitä, kun Leevi Sammakko pakenee vankienkuljetuksesta Aleksanterin ikätoveri Roope mukanaan. Koko Sammakon suku joutuu osalliseksi Leevin touhuihin enemmän tai vähemmän omasta halustaan. Leeviä Aleksanteri ihailee, hän on rempseä maailmanmies, joka ei ota huomista liian vakavasti. Mutta onko rikollinen esikuva repaleisen perheen lapselle yhtään sen parempi kuin turvaton lähipiiri? Kuviossa ovat myös Jonte, Aleksanterin toinen kaveri, ja tämän pari vuotta vanhempi isosisko Mirja, kaunis nuori nainen, johon Aleksanteri päätä pahkaa rakastuu.
Kaukosen kieli ja kerronta ovat varmaankin aikoinaan tuntuneet paljon rajummilta kuin nykyään, moraaliltaan kyseenalaiselta ainakin. 60-luvun alkupuolen romaaniksi seksuaalisuuden kuvaukset ovat melko avoimia. Kaukosen hahmot ovat naturalistisuudessaan jo vähän groteskeja, ja selvä virkavallan- ja poliisinvastaisuus on koko ajan läsnä. Aleksanterista muodostuu eräänlainen antisankari, jolle toivoisi paljon parempaa kuin mitä maailmalla on hänelle tarjota – tai oikeammin: parempaa kuin mitä hän itse suostuu itselleen antamaan.
Klaani ilmestyi vuonna 1963 Tauno Kaukosen esikoisromaanina ja sai ilmestymisvuonnaan Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Sen tarina tunnetaan myös Mika Kaurismäen elokuvaversiona vuodelta 1984. Kirjana se on vähän aikansa kuva, nykykatsannosta osin vanhentunut. Kyllä sen silti lukea jaksoi, ja mikseipä sitä voisi eteenpäinkin suositella.
