Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ritva Sarkola on tunnettu dekkareistaan, joita on melkoinen rupeama – aluksi Tuula Sariolan nimellä ja sitten omallaan.
Tämä kirja, Kivinen enkeli, ei ole dekkari, joskin melkoisia draaman käänteitä on tässäkin. Huolimattomuuksissani aloin lukea ja ihmettelin, kuinka ketään ei ole murhattu? Vasta sitten käsitin, ettei murhatakaan. Eräs toinen lukija oli astunut samaan kuoppaan ja kun vasta puolessa välissä tajusi, ettei kyseessä olekaan dekkari, tuntui että olisi pitänyt aloittaa kirjan lukeminen alusta, erilaisella asenteella.
No, Kivinen enkeli on kerrassaan koskettava kirja. Se on romaani, mutta tapahtumat ovat oikeita. Nimiä on hieman muuteltu, vaan ei niitäkään kaikkia. On melko helppo tunnistaa, kuka kukin on. Huolimatta siitä, että kirjassa kerrotaan tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet, siinä ei raflata. Elämä on ihmeellistä, kaikkea voi vaan tapahtua.
Kun aikoinaan oli kova kohu siitä, että Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimellä dekkareita, en juurikaan lukenut näitä juttuja. Nyt sen kaiken voi lukea tästä kirjasta ja edelleen ihmettelee, mistä se kohu? Kuka sen loppujen lopuksi sai aikaan, tuon kohun? Surullista on se, että aina on löydettävä joku syyllinen, jota voi kivillä viskellä.
Kivinen enkeli kertoo paljon kaikesta; elämästä, avioliitosta, ystävyydestä. Se valottaa taiteilijaelämää, melkoista juhlimista ja myös alkoholismia. Varsinaista juontahan kirjassa ei ole, mutta Ritva Sarkolan kerronnallinen tyyli ottaa ja vie mukanaan.
Jotenkin ajattelin, että olen Ritvan luona, istun kädet poskilla kuuntelemassa tarinoita eletystä elämästä, odottaen kaiken aikaa lisää.
