Yumi Fuzukin runokokoelma Kirjoitusmerkkien meri ilmestyi suomeksi jo 2016 Mayu Saaritsan japanista suomentamana. Se on taas ajankohtainen, sillä kirjasta on hiljattain otettu uusi painos. Yumi Fuzuki on nuori kirjailija ja tämän kokoelman runot syntyivät Fuzukin ollessa 14–17-vuotias. Kokoelma on kirjailijan nuoruudesta huolimatta palkittu merkittävillä palkinnoilla.
Vähänlaisesti japanilaiseen runouteen perehtynyt tietää haikun ja tankan ja ajattelee, että japanilainen runous on lyhyttä ja minimalistista. Japanissa on kuitenkin kirjoitettu aikaisemminkin pidempääkin muotoa ja länsimaisen runouden vaikutukset 1900-luvulla toivat vapaamuotoisen runouden Japaniinkin. Tällaista pitkää ja vapaamuotoista runoutta edustaa myös Fuzuki, joka kirjoittaa paljon lyhyehköistä säkeistä muodostuvia pidempiä runoja, jotka toisinaan purkautuvat laveaksi proosarunoksi. Tahti on voimakas, eläväinen ja jopa vimmainen.
Kirjoittajan ikä näkyy siinä, että monissa runoissa kuvataan koulumaailmaa ja toisaalta siirrosvaihetta lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Kuvasto voi olla varsin villiäkin, kieli on värikästä ja luovaa. Fuzuki ei jarruttele tai hillitse itseään turhanpäiten.
Syvällä apposen aukinaisten silmieni takana,
silmämunien taakse suljettuina minulla on
lisää <silmiä>
monia ummistettuja <silmiä>.
Sivelen sormellani ohimoani, otan yhden ulos.
Kelmeä ohuen luomen ympäröimä <silmä> on pehmeä.
Ehkä tämäkin kuoriutuisi jos tätä hautoisi kuin munaa, ajattelen
hivellen sitä hellästi.
Kirjoitusmerkkien meri on kiinnostava suomennos. Japanilaista runoutta on suomennettu perin vähän, etenkin mitään muuta kuin tankaa ja haikua, joten sikälikin tämä on ansiokas julkaisu.