Anna Kontula on aktiivinen Vasemmistoliiton kansanedustaja, joka on kirjoittanut sekä kirjoja että lukuisia kolumneja. Hänen uusin kirjansa Kirjeitä oikealle koostuu vasemmistolaisen poliitikon kirjeistä kuvitteelliselle oikeistovaikuttajalle. Kirjeet on jaoteltu neljään osaan: omistus, vapaus, työ ja valta.
Kirja on varsin mielenkiintoinen katsaus nykyiseen vasemmistolaiseen ajatteluun, jota Kontula kutsuu punavihreäksi. Pääasialliset teemat kulkevat omistamisen, työn ja varallisuuden jakautumisen vaiheilla. Kontula pohtii, onko yksilöllä oikeutta omistamiseen sellaisten hyödykkeiden ollessa kyseessä, joita hän ei ole omilla ponnistuksillaan tuottanut, kuten vaikkapa puhdas ilma, kirjastoverkko ja yleinen terveydenhuolto tai muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Myös köyhyys ja sen poistaminen on yksi kirjan tärkeistä teemoista. Kontula kannattaa toistuvasti yleistä kansalaispalkkaa, joka tasoittaisi tuloeroja, mutta ei silti johdattaisi ihmisiä laiskuuteen ja työn vieroksumiseen. Onhan paljon muitakin työn muotoja kuin tavanomainen palkkatyö. Jatkuva köyhyys, vaikka se olisikin globaalisti katsottuna niin sanotusti suhteellista köyhyyttä, ajaa ihmisiä epätoivoon ja tylsyyteen. ”Raha ei ehkä ole ainoa vapauttava tekijä eikä raha aina vapauta, mutta useimpien kohdalla rahan puute merkitsee vapauden puutetta”, Kontula kirjoittaa.
Kontulan kirjan rakentaminen kirjemuotoon on sinänsä ihan hyvä ratkaisu, mutta väkisinkin jää kaipaamaan toisen osapuolen eli sen oikeistovaikuttajan mielipiteitä hänen omasta kynästään lähteneinä. Kirjaa mainostetaan takakannen tekstissä romanttisena kirjeenvaihtona, mutta mielestäni romantiikkaa ei juurikaan löydy, vaikka kirjeiden kirjoittaja muutaman kerran viittaakin tapaamiseensa kirjeiden saajan kanssa ja kokee silloin ilmeistä tunnekuohua. Mutta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja nykyvasemmistolaisesta ideologiasta kiinnostuneet lukevat tämän kirjan varmasti mielellään.