Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä erikoisen niminen kirja keskittyy kertomaan fibromyalgiana tunnetusta sairaudesta tai oikeammin sanottuna oireyhtymästä, jonka keskeisiin vaivoihin kuuluvat eri puolilla kehoa tuntuvat vaihtelevat kivut, unen häiriöt ja niitä seuraava uupumus sekä monenlaiset vatsavaivat ja myös psyykkiset oireet. Fibromyalgia on kylläkin tunnettu sairausluokituksessa, mutta silti lääkärien suhtautuminen siihen on kahtalaista: jotkut ovat kovastikin paneutuneita sen oireisiin ja hoitoon, kun taas toiset pitävät sitä keski-ikäisten naisten luulosairautena, etenkin kun toinen kiistanalainen sairaus, krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) kulkee usein käsi kädessä fibromyalgian kanssa.
Huttunen on luonnollisestikin itse kärsinyt vaikeasta fibromyalgiasta eli kotoisemmin vain fibrosta jo nuoruudesta saakka. Kivut ja uupumus vaikeuttivat ammatinvalintaa ja töitä ensin päivähoitajana ja myöhemmin askartelunohjaajana. Sitten hänen pitkäaikaiset iho-oireensa, jotka olivat tuntuneet mitättömiltä kipujen rinnalla, pahenivat rajusti, ja tässä vaiheessa Huttunen ajautui selvittämään ravinnon vaikutusta vaivoihinsa. Tällä tiellä hän on edelleenkin, sillä oireiden parantumisen myötä hän halusi jakaa löytämäänsä eteenpäin, ja niinpä hän kouluttautui ensin ravintoneuvojaksi ja sittemmin ravintoterapeutiksi ja pitää nyt omaa vastaanottoa.
Tämä Huttusen kulkema tie kerrotaan jo aivan kirjan alussa, mutta ennen tarkempia ravitsemusohjeita hän selvittää fibromyalgian oireita ja taustoja sekä sen hoidossa käytettyjä lääkkeitä. Tätä osuutta olisin mielelläni lukenut vähän laveamminkin, koska potilaiden kertomukset ovat aina mielenkiintoisia; kyllähän niitä nytkin kirjassa oli jonkin verran, mutta lisää olisi mahtunut ja mielellään niin, että Huttusen omat kokemukset ja hänen haastateltaviensa tarinat olisi jotenkin, vaikkapa vain nimikirjaimia käyttäen, erotettu toisistaan: nyt jäi vähän sellainen tunne, että kaikki kursiivilla painetut tapauskertomukset olivat kirjoittajan omia.
Käsittääkseni useimmat lääkärit suosittelevat fibropotilaille hoidoksi aerobista liikuntaa, mutta Huttunen puhuu siitä vain parin sivun verran. Yleisimmin käytetyistä lääkehoidoista hän tuntuu sen sijaan olevan varsin hyvin perillä. Ravitsemus on kuitenkin Huttusen käsityksen mukaan keskeinen hoitomuoto, ja mikäs siinä, sanoihan jo lääketieteen isä Hippokrateskin, että olkoon ruoka lääkkeesi ja lääkkeesi ruokaa.
Lyhyesti sanottuna Huttusen mukaan fibromyalgiaa voidaan parhaiten hoitaa melko radikaaleilla ruokavaliomuutoksilla: valkoinen sokeri ja muut ”höttöhiilarit” pois, eli siis pasta, riisi ja valkoinen vehnä sekä myös yleisen ravitsemuskäsityksen hyvinä pitämät muut viljat ja peruna. Sen sijaan kasviksia ja hyviä rasvoja tulisi käyttää runsaasti. Tässä lieneekin sitten monella sulateltavaa ihan kirjaimellisesti. Jos nyt oikein ymmärsin kirjan sanoman, nämä muutokset auttavat parantamaan elimistössä vallitsevan liiallisen happamuuden, joka sitten taas on ylläpitänyt eräänlaista hiljaista tulehdustilaa ja aiheuttanut monia vaivoja. Lisäksi tarvitaan ravintolisiä, omegarasvahappoja nyt ainakin, ja D-vitamiinia, jota kuulemma kaikki saamme liian vähän.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Sen jätän jokaisen tämän kirjan lukijan omalle kontolle. Olen itse ollut aina vankkumaton koululääketieteen kannattaja, ja Huttusen ehdottomuus tuntuu vähän hämmentävältä. Mutta fibromyalgia on melko yleinen sairaus, ja suosittelen tätä kirjaa – ehkä lievin varauksin tosin – siitä kärsiville ja myös heidän läheisilleen.
