Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kiltti poika on ihana kirja. Se kertoo kiltistä pojasta, joka on myöntynyt kaikkeen ja ollut miellyttämisenhaluinen, kunnes hän jotenkin ”herää”: Kokee kaikesta syyllisyyttä ja sitten vihaa.
Tämä kirja ei päästä lukijaa helpolla, sillä ainakaan minä en ole voinut sitä kerralla lukea. On vähän kuin lukisi niin, että yksi sivu eteenpäin, kaksi taaksepäin, koska sitä jää miettimään, mitä minä juuri äsken luin? Kuinka sen voikaan sanoa noin ja yhtäkkiä sitä vain on mukana siellä, keskellä sitä tunnelmaa. Mukana liikennevaloissa, ”jotka vaihtuvat, aina uudestaan ne vaihtuvat, pysäyttävät ja antavat luvan jatkaa”.
Antti Rönkä on alusta asti lunastanut paikkansa lahjakkaana kirjailijana, jonka sanat ovat niin oikein asetettu ja miten ne siinä järjestyksessään nostavat hienoja, ymmärrettäviä kuvia lukijan silmiin. Uskaltaisin väittää, että Rönkä on Miki Liukkosen veroinen, sillä molemmista tykkään juuri sen tekstin takia, jota voi lukea aina uudelleen ja uudelleen.
Vaikka kirjassa on vaikeita aiheita, nuoren miehen kasvua, niin kyllä se on osin tuttua omasta nuoruudesta, mutta en vain ole osannut sitä niin hyvin sanoittaa kuin Antti Rönkä.
Kiltti poika on vain 160-sivuinen, mutta siinä on monin verroin enemmän, kun sitä haluaa lukea kaiken uudestaan ja palata vielä johonkin, että kuinkas se siellä sanottiinkaan.
Suljetun ravintolan terassille on pinottu korituoleja, näyttää kuin ne halaisivat toisiaan ja pitäisivät kiinni jostain yhteisestä muistosta.
Voisin kuvitella, että nuoret lukisivat tämän ja siten ehkä innostuisivat kirjoittamaan omista kokemuksistaan. Aikuiset ja ikäihmiset voivat muistella omaa nuoruuttaan, jolleivat ole sitä unohtaneet.
Ei kaikki ollu ennen paremmin, ei aiemmilla sukupolvilla ollut tämän helpompaa, heillä oli vaikeampaa. Mutta heidän oli helpompi tehdä oikein…
Pääasia on kuitenkin tässä kirjassa se, että saa herkutella niin antoisalla tekstillä.
