Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jos on lukenut kaikki Alex Schulmanin suomennetut teokset, on pakko jatkaa ja mikä ilahduttavinta, tämä kirja oli taas ihan mahtava elämys.
Kiirehdi rakkain on kirjan nimi, joka tulee Tove Janssonin sanoittamasta Syyslaulusta. Väkisinkin se alkaa soimaan päässä ja korvissa, kun sanoo kirjan nimen ääneen.
Alex Schulman on kirjoittanut monta kirjaa perheestä ja ne ovat niin hyvin kerrottuja. Tämäkin isää käsittelevä teos on todella ihana. Mielenkiintoista kyllä, se on julkaistu Ruotsissa jo vuonna 2009. Miksi se käännetään suomeksi vasta nyt?
Isä, Allan Schulman, oli suomalainen aatelismies, joka sodan jälkeen muutti Ruotsiin ja oli siellä tunnettu TV-tuottaja. Hänellä oli aikaisempi avioliitto, josta oli myös lapsia, ennen kuin hän meni naimisiin Alexin äidin kanssa. Ymmärsin, että liitto oli onnellinen, vaikka heillä oli huomattava ikäero.
Kiirehdi rakkain on kaunis ja lämmin kertomus siitä, millaista oli kasvaa vanhan ja vanhenevan isän kanssa. Kuinka isästä pidettiin huolta ja oltiin varovaisia, ettei vaan käy mitään. Miten isä usein mainitsee, miten rakkaita lapset ovat hänelle, kuinka he pitävät hänet nuorena.
Asiassa on kuitenkin se toinen puoli, ettei lasten pitäisi olla niitä, jotka huolehtivat vanhemmistaan, kun sen pitäisi olla toisin päin. Lapsen kuuluisi elää lapsen elämää ja olla se, josta huolehditaan. Silti isän ja pojan suhde taisi olla varsin toimiva.
Alex kertoo tässä kirjassa kuitenkin pääosin vain sen, kuinka itse on kokenut lapsuuden. Vaikka hänellä on kaksi veljeä, niin he ovat siististi vain sivuhenkilöitä. Kun isä on jo hoitokodissa, sinne salakuljetetaan viskiä ja rapuja. Isä niin rakasti niitä rapuja.
Pidin tavattomasti tämän kirjan tunnelmasta ja mietin sitä pitkään, koska se herätti ajatuksia.
