Ray Carney pitää huonekalukauppaa Harlemissa. Hän on jäänyt eläkkeelle varastetun tavaran välityshommista jo muutamaa vuotta aiemmin ja yrittää pitää kunniallisen kansalaisen kulissejaan pystyssä, kun kulmakunnan järjestyksestä vastaavava korruptoitunut kyttä Munson vetää hänet mukaansa epätoivoiseen amok-juoksuunsa kortteleiden läpi. Colson Whiteheadin 1970-luvun mustaan Harlemiin sijoittuva Kieron miehen manifesti lähtee vauhdilla käyntiin. Ja vauhti pysyy yllä myös episodiromaanin kahdessa jälkimmäisessä jaksossa, joissa keskiöön nousee Carneyn isän kanssa jo aikoinaan rötöstellyt Pepper. Kirjan keskimmäisessä jaksossa blaxpoitation-elokuvan kuvauksiin liittyy monenlaista vilunkia, ja kirjan lopussa New Yorkin kaupunkikuvaa uudistetaan – pyromaanien avulla.
Kieron miehen manifesti on romaani rikollisista, mutta samalla ja oikeastaan ennen kaikkea se on vahva ajankuvaus 70-luvun elämästä ja erityisesti mustasta kulttuurista Harlemin kortteleissa. Parasta Kieron miehen manifestissa on Whiteheadin luoma rehevä ja värikylläinen tapahtumaympäristö, jolle Markku Päkkilän likaisesti funkkaava käännös tekee hienosti oikeutta. Colson Whitehead on aivan lyömätön tarinaniskijä, ja tapa, jolla hän taustoittaa kertomuksensa tapahtumia lukuisien sivuraiteiden kautta, on kerrassaan herkullista kerronnan juhlaa. Kaikki sivuhahmot liikanimineen, paikannimet, keikat, muut: tätä on lukuromaani parhaimmillaan.
Mutta kuin vahingossa lukija tulee saatelluksi myös poliittisen romaanin sisälle. Colson Whiteheadin vimmainen poliittinen sanoma kansalaisoikeuksista ja arkipäivän rasismista nousee esille lähes kaikkialla teoksen sivuilla. Mustalla miehellä ei ollut 1970-luvulla samoja mahdollisuuksia kuin vanhan rahan valkoisilla. Niinpä Whiteheadin hahmojen, Carneyn, Pepperin, muiden konnien, pitää hakea dollari sieltä, mistä dollari irtoaa. Radikaalimmat liikkeet, kuten Mustat pantterit, vilahtelevat siellä täällä Kieron miehen manifestin sivuilla.
Kieron miehen manifesti jatkaa varsin itsenäisesti Harlem Shufflen aloittamaa romaanisarjaa. Kaiken kaikkiaan Kieron miehen manifesti on sellainen kirjallinen ilotulitus, jota ei missään tapauksessa kannata jättää väliin. Vuoden parhaita kirjoja, kannattaa lukea!