Lontoolainen Yvonne Carmichael on arvostettu yliopistotutkija, jonka varsin tavallinen elämä suistuu raiteiltaan muutaman ohimennen tehdyn päätöksen myötä. Tavattuaan parlamenttitalossa kiehtovan miehen, Yvonne syöksyy suhteeseen, joka loppujen lopuksi vaarantaa kaiken mitä hän on elämässään saavuttanut.
Lukija pääsee mukaan tilanteesta, jossa Yvonne on jo joutunut oikeuden eteen rikoksesta syytettynä. Vähitellen tarina alkaa keräytyä auki tapahtumien alusta alkaen ja sen palasista alkaa koostua kuva tapahtumien todellisesta luonteesta.
Kielletyn hedelmän kuja ei halua päästää lukijaa helpolla, sillä juonenkäänteet kehittyvät hitaasti ja tapahtumia katsellaan Yvonnen silmin. Vaikka lukija saakin tietää kaiken sen minkä Yvonnekin, jää osa tapahtumista pimentoon, sillä niin käy Yvonnellekin.
Itse pidän kovasti tämäntyyppisistä kirjoista, sillä on aina hienoa joutua huijatuksi kirjailijan taholta. Psykologisessa romaanissa olennaista ei niinkään ole tapahtumien moninaisuus ja värikkyys, vaan se miten pienin elein saadaan kasaan lukijan hypnotisoiva juoni. Kielletyn hedelmän kujassakaan ei loppujen lopuksi tapahdu mitään kovin erikoista, mutta siitä huolimatta se saa pidettyä lukijan otteessaan aina viimeiselle sivulle saakka. Täytyy tosin todeta, että loppuratkaisu oli kuitenkin itselleni pienoinen pettymys, sillä odotukset olivat kirjan mukaansatempaavuuden myötä varsin korkealla. Tähän vaikutti varmasti myös se, ettei Yvonnen rakastetun ajatuksia avattu kirjassa millään tavalla, vaan hänen toimintansa jäi osittain mysteeriksi.
Kielletyn hedelmän kuja on Louise Doughtyn ensimmäinen suomennettu teos, mutta toivottavasti ei suinkaan viimeinen, sen verran mielenkiintoisesta kirjasta on kyse.