Olen seurannut vuosia Wolfin sarjakuvablogia. Kun sitten Helsingin sarjakuvamessujen jälkeen Wolf kertoi blogissaan uudesta sarjakuva-albumistaan ja mahdollisuudesta tilata oma signeerattu kappale, tartuin tilaisuuteen.
Kuten Wolfin sarjakuvablogia seuranneet voivat arvata, tämäkin teos käsittelee hiukan omaelämäkerrallisesti identiteetin rakentumista ja sopeutumista yhteisön paineisiin. Päähenkilö piiloutuu japanilaisen festivaalinaamion taakse ja kokee monin paikoin koiransa seuran turvallisemmaksi kuin ihmisyhteisön.
Sarjakuva on nopealukuinen, sillä siinä ei ole paljoa tekstiä. Taide on kuitenkin kaunista ja sanoma väkevä, joten sen pariin palaa kerta toisensa jälkeen. Myös viittaukset japanilaiseen kulttuuriin ilahduttavat.
Kettujumala palelee sopii mielestäni varsinkin niille, jotka kokevat aika ajoin ulkopuolisuuden tunnetta ja pohtivat identiteettiään.