Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Harriet Tyceltä on käännetty suomeksi aiemmin kaksi romaania, Veriappelsiini (2020) ja Kaikki valheesi (2021), joita en tullut lukeneeksi, mutta tuntui välillä mukavalta tehdä poikkeus siltä poliisivetoisten dekkarien polulta, jolle olen enemmän tai vähemmän jämähtänyt, ja niinpä tartuin tähän Tycen uusimpaan romaaniin.
Keskiyöllä kaikki päättyy -kirja sijoittuu edellisten teosten tavoin lakimaailmaan: tällä kertaa pääosassa on juristi Sylvie Munro, jonka asiat näyttävät olevan kaikki hyvin. Ura on noususuhdanteessa, ja viereltä löytyy uusi nuori miesystävä, mestarikokki Gareth. Lisäksi elämässä mukana on pitkäaikainen bestis Tess, mutta tämän elämä muuttuukin kirjan alussa radikaalisti: hän sairastaa aivosyöpää, joka on mitä ilmeisimmin parantumatonta lajia.
Tess ja hänen puolisonsa Marcus aikovat joka tapauksessa järjestää lähimmilleen uudenvuodenaattona juhlat angloamerikkalaiseen tapaan häävalojen uusimisen merkeissä, ja alkuperäisissä häissä kaasona ollut Sylvie on tietenkin itseoikeutettu vieras. Tessillä on juhlia koskeva merkillinen päähänpisto: hän haluaa selvittää nuoruuden hirvittävän virheen, jonka hän ja Sylvie tekivät ja sen vuoksi mukaan on saatava myös kouluaikojen luokkatoveri Linda. Sylvie haluaisi jättää menneet sikseen, mutta suostuu lopulta voimakastahtoisen Tessin painostukseen. Sitten tapahtumat lähtevätkin pelottavina vyörymään kohti uudenvuodenyötä. Alkaa näyttää siltä, että joku valehtelee häikäilemättömästi.
Keskiyöllä kaikki päättyy oli ihan kelpo jännityskirja, jossa lukija joutuu epäilemään kaikkia henkilöitä, heidän vaikuttimiaan ja rehellisyyttään. Välillä nykyaikaan sijoittuva Sylvien minäkerronta koukkaa vuoteen 1989, ja pieninä palasina saamme myös esimakua uudenvuodenjuhlien jälkeisistä tapahtumista. Ehkäpä lopputulos ei nyt ollut mikään aivan tuolilta pudottava yllätys, mutta luin kirjan ehdottoman mielelläni ja odottavaisena loppuun asti: kerronta eteni mukavan soljuvasti ja kieli oli sujuvaa, kiitos tästä tietenkin menee osittain Enni Vanhatapion käännökselle. Hyvää viihdettä siis.
