”Jos jossakin maapallolla täyttyvät paratiisin tunnusmerkit, niin juuri Tyynenmeren saaristossa.”
Tuossapa lainaus, jonka todenmukaisuutta ei tähän keittokirjaan tutustuttuaan oikeastaan sen koommin tarvitse epäillä – mikäli siis omaksi paratiisikseen mieltää ikuisen kesän lämmön, värien kirjon ja pitkälti merellisten sekä trooppisten maisemien saneleman luontokuvan. Niin täynnä väriloistoa ja paratiisimaisemaa tämä teos on, että melkein jo tuntee valkoisen hiekan jalkojensa alla, näkee itsensä lei kaulassa palmun varjossa siemailemassa jotakin viileää ihanuutta, haistaen pian lämpimän tuulen mukana kantautuvan ilta-aterian valloittavan tuoksun. Tähän teokseen kannattaa tarttua, mikäli edellä kuvattu aiheuttaa viehätyksen tunteita.
Jos on sattunut lukemaan keittokirja-aiheisia tekstejäni saattaa muistaa myös teokset Karjalainen keittiö ja Ajatusta arkiruokaan! Onkin mielestäni hauskaa, että näinkin erilaisista ympyröistä samainen tekijäkaksikko, ilman tuolloista kolmattaan, Ulla Liukkosta, on tällä kertaa matkannut Havaijinsaarten Mauille, tutustunut alueeseen, sen ravintoloihin, raaka-aineisiin sekä ruokien valmistustapoihin, ja luonut tämän keittokirjan. Samaan hengenvetoon onkin lohdullisesti todettava, että nauttiakseen konkreettisesti Kesäruokaa paratiisista -kirjan herkuista ei tarvitse ostaa menolippua paratiisiin, pelkkä itselle sopiva keino hankkiutua kotikauppaan riittää. Nämä reseptit on nimittäin muokattu suomalaiseen keittiöön sopiviksi ja laadittu suomalaisista marketeista ympäri vuoden löytyvistä raaka-aineista kuitenkaan havaijilaista valmistustapaa unohtamatta. Perimmäisenä ajatuksena on tuoda suomalaiseen ruokakulttuuriin ”ripaus havaijilaista ennakkoluulotonta asennetta”.
Teos on tervetullut lisä ainakin omaan keittokirjahyllyyni. Sen reseptit huokuvat niin raikkautta kuin tuoreuttakin, siis juuri niitä asioita, joita varsinkin kesällä odottaa lautaseltaan löytävän. Hedelmät ja kasvikset ovat totta kai runsaasti edustettuina, kuten myös kala, lihaakaan poissulkematta. Ohjeita löytyy alkuruokiin, pääruokiin, lisukkeisiin sekä jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Eikä herkullisten drinkkienkään suosijoita ole suinkaan unohdettu, vaan reseptien myötä pääsee siemailemaan niin alkoholittomia kuin alkoholilla siivitettyjäkin paratiisin taikajuomia.
Loppuun tietysti hieman käytännön kokemusta: vasta kaksi reseptiä on ehtinyt lopullisen totetuksen alle, mutta mielenkiintoisia on löytynyt sitäkin enemmän, seesamibroileri, saaristolaiskala etelän tapaan, grillattu kesäinen antipasto tai paahdettu ananasyllätys, näin joitakin mainitakseni. Vuohenjuustotoast, jota valmistin hieman muunneltuna tuorejuustoleipäsenä pääsee varmasti uusintakierrokselle, Mauin maissikeitto miellytti myös. Samalla reseptit olivat helppoja toteuttaa.
Niin, aivan tasan eivät nallekarkit aina mene, mutta onhan meillä Suomessakin ihana kesä – vaikkakin lyhyt. Eikä ihan joka vuosi niin ihanakaan; siis jos lämpimästä tykkää. Tuokaa näiden ohjeiden avulla ikuinen kesä kotikeittiöönne!