Amerikkalainen toimittaja putoaa korkean opiskelijatalon ikkunasta Tukholmassa ja kuolee. Tapaus näyttää selvältä itsemurhalta, mutta tutkittavahan sitä poliisin on. Pian käy ilmi, että toimittaja oli Ruotsissa kirjoittamassa kiusallista kirjaa, jossa pääministeri Olof Palme sekoitetaan mukaan kansainväliseen vakoiluun. Palmen väitetään olleen ensin amerikkalaisten agentti ja myöhemmin venäläisten. Hankalaa aineistoa.
Kriminologian professori Leif GW Perssonin poliisiromaanit tutkivat aina poliisin toimintaa syvältä ja monista näkökulmista. Kesän kaipuusta hyiseen viimaan katselee toimittajan kuoleman tutkimuksia sekä järjestyspoliisin että turvallisuuspoliisin vinkkeleistä, eikä kumpikaan puoli oikein tunnu pääsevän selville siitä, mistä toimittajan kuolemassa on oikein kysymys. Mukana on myös paljon poliittista vehkeilyä puoluekentän kaikilta kulmilta. Lopulta pääministeri Palme murhataan, mutta se onkin pääosin jo kokonaan toinen tarina. Persson tosin kyllä esittää tietävänsä, miten se tapahtui…
Persson on yksityiskohdissaan perusteellinen — ehkä vähän liiankin perusteellinen, sillä välillä hän tuntuu eksyvän tarinan kannalta melko kaukaisiinkin asioihin pitkiksikin toveiksi. Hänen henkilögalleriansa on myös hyvin lavea, eikä lukija pääse välttämättä kovin syvälle kaikkien poliisien (jotka useimmiten esiintyvät vain sukunimillään) sielunmaisemiin. Tarina on kuitenkin vetävä ja Perssonin kielenkäytössä on imua. Tämä oli hyvä kirja, mutta toisaalta sellainen järkäle, että pieni typistäminen olisi voinut olla paikallaan.