Kaija Rantakari on paitsi kirjansitojamestari, myös neljä kokoelmaa julkaissut runoilija. Ensimmäiset kolme kokoelmaa julkaisi Poesia, nyt neljännen Kertosäe-kokoelman myötä Rantakari on siirtynyt WSOY:lle. Aikaisemmat kokoelmat ovat keränneet palkintoehdokkuuksia ja toinen kokoelma Koko meren laajuus keräsi palkintojakin. Ei siis ihme, jos kustantamoa on kiinnostanut.
Kertosäe on melko tiivistä runoutta, joka kertoo tarinan. Alussa lähdetään juhlimaan ja juhlissa kohdataan joku, jonka kanssa päädytään viettämään yö. Tämä ihmiskontakti on kokoelman ytimessä. Rantakari on aikaisemminkin kirjoittanut intiimiydestä, intohimosta ja kosketuksesta. Kokemusta on ja se näkyy runoilijan varmaotteisuutena. Kertosäkeessä sanoja voi olla vähän, mutta sen painavampia ne sitten ovat.
kosketuksessa kädet toteuttavat
perimmäistä tehtäväänsä
Tämä on hieno teos. Runous voi olla vähäsanaista olematta kryptistä, niukkaa ja silti ilmaisultaan rikasta, henkevää ja lihallista – kaikkea tätä Kertosäe on. Kokoelma pääsee suositeltavien runokokoelmien listalleni (pitäisikin kirjoittaa se jonnekin esille, eikä vain säilyttää sitä päässäni). Rantakarin runoutta on helppo suositella, sen verran yleisinhimillisiä aiheita se käsittelee ja niin avoimella ja ihastuttavalla otteella. Tämä runous on kuumaa.
Kertosäe on tunnelmallinen löytö, jonka myötä nostan kaikki Rantakarin aikaisemmat kokoelmat lukulistalleni. Kirjasta on vielä erikseen mainittava sen kansikuva: Elina Warsta on tehnyt upeaa työtä. Pienen kirjan mustat kannet ovat täynnä käsiä, joiden kullankiiltoiset sormenpäät piirtyvät loistavina tummaa taustaa vasten. Miten ihastuttavan kaunis esine!