Nuorista avaruusmatkailijoista kertova Kepler62-sarja saapuu päätökseensä. Salaisuudet selviävät: nyt saadaan tietää, kuka mystinen salamatkustaja oli, mikä lasten tehtävän todellinen tarkoitus oli ja miten kaikessa tässä käy.
Finaali on norjalaisen Bjørn Sortlandin käsialaa ja nyt kun sarja on luettu, on pakko vetää kotiinpäin: Timo Parvelan kirjoittamat osat olivat kyllä parempia. En oikein pidä Sortlandin osissa päähenkilönä hääräilevästä Mariesta.
Tapahtumat saavat hurjia käänteitä, mutta lopulta kaikki kääntyy parhain päin. Onnellinen loppu lienee pakollinen lastenkirjassa, mutta tiukkoja paikkoja kyllä kohdataan, ennen kuin myönteinen loppuratkaisu saadaan aikaiseksi – planeetan erikoispiirteitä kiinnostavalla tavalla hyödyntäen.
Kaikkineen Kepler62 saa helpon suosituksen: näin vetävä, hyvännäköinen ja vaivattomasti luettava lastenlukemisto on harvassa. Tällaisilla kirjoilla vedetään varmasti monia heikompiakin lukijoita kirjojen pariin. Siitä iso kiitos ja kumarrus Parvelan, Sortlandin ja kirjat kuvittaneen Pasi Pitkäsen suuntaan.