Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tässäpä jokaisen puhdasverisen paranoidin painajainen: alat lukea jostain käsiisi tullutta kirjaa ja huomaat, että se kertookin juuri sinusta ja repii auki menneisyytesi suuren salaisuuden. Näin käy Catherine Ravenscroftille, joka on menestynyt ja palkittu dokumenttielokuvien ohjaaja. Hänellä on rakastava aviomies Robert ja poika Nicholas, joka tosin on jonkinmoinen alisuorittaja, mutta on joka tapauksessa päässyt eroon pilven pössyttelystä ja työskentelee kodinkoneliikkeessä.
Catherine ja Robert ovat juuri muuttaneet pienempään asuntoon saatuaan Nicholasin omilleen, ja jossain muuton pyörteissä Catherinen yöpöydälle on ilmestynyt salaperäinen kirja Vieras mies. Kirjan etulehdillä luvataan kyllä, että yhtäläisyydet todellisuuteen ovat sattumanvaraisia, mutta Catherinea ei petetä. Tämä kirja kertoo hänestä ja hänen elämänsä suunnan kääntäneistä tapahtumista Espanjan-lomalla parisenkymmentä vuotta sitten.
Kovin paljon enempää en haluakaan kertoa kirjan juonesta, sillä vaikka sen rakenne ja henkilöhahmotkin ovat kohtalaisen hyvin laadittuja, on juonikuvio sille kaikki kaikessa. Renée Knight onnistuu viemään lukijaansa kuin pässiä narussa aina loppulukuihin asti, kunnes varsinainen totuus paljastuu, ja ainakin minut se onnistui jos ei sentään ällistyttämään niin ainakin yllättämään. Mutta kyllä siis henkilökuvauskin on onnistunutta. Catherinen hahmo herättää kirjan mittaan monenlaisia tunteita, samoin tekee kirjan toinen kertoja. He eivät ole yksiselitteisen hyviä tai pahoja vaan vivahteikkaita, ja kirjan lopun yllätysmomentti pakottaa lukijankin arvioimaan heitä yhä uudelleen.
Kenenkään ei pitänyt tietää on hieman kömpelöstä suomenkielisestä nimestään huolimatta sujuvaa luettavaa. Näkökulman vaihdokset ovat onnistuneita, ja hyvälle trillerille ominainen tunnelma, pelko siitä, että kulman takana väijyy jotain pahaa, on tässä kirjassa melkein käsinkosketeltava.
