Albert Espinosa itse sairastui syöpään nuorena ja kymmenen vuoden aikana häneltä amputoitiin toinen jalka, poistettiin toinen keuhko sekä pala maksaa. Silti hän on sitä mieltä, että menetykset ovat hyväksi ihmiselle. Hän julistaa riemua ja elämäniloa, kaiken kokemista. Hän sanoo, että tämä kirja ei ole mikään itsehoito-opas tai ohjekirja elämään…
Kirjassaan hän kuitenkin käy läpi erilaisia tapoja esimerkiksi tehdä listoja – hyvin tyypillistä opasmateriaalia, mutta toki erinomainen keino opetella tuntemaan itseänsä hieman paremmin. Lisäksi hän korostaa erityisesti myönteistä ajattelua, joka on myös tuiki tavallista materiaalia jokaisessa opaskirjassa. Poikkeuksellisen kirjasta tekee ehkä hänen käskynsä etsiä elämässään tai elämästään ”keltaisia”. Ihmisiä, jotka eivät ole ystäviä eivätkä rakastettuja. Kirja on jaettu näppärästi kahteenkymmeneenkolmeen oivallukseen, joita toki voi aina käyttää hyväksi missä tahansa tilanteessa. Vaikka kertoessaan tästä toisille.
Keltaiset ovat ihmisiä, jotka olet tavannut jossain vaiheessa elämääsi ja kulkenut heidän kanssaan. He voivat vaihtua ystäviksi tai rakastetuiksi, mutta silti he aina ovat pääasiassa keltaisia. Jokainen tunnistaa hänen mukaansa etsimällä nämä ihmiset. Siitä vain etsimään, jokainen, näitä keltaisia!
Keltainen maailma on erittäin myönteinen ja positiivinen, iloinen ja hauska näine keltaisineen. Minua tämä ei valitettavasti vakuuttanut. Ikuisena skeptikkona ja perusnegatiivisena en haluaisi kokeilla muuta kuin listausta, jota toki teen muutenkin. Lisäksi tämä on minusta esimerkki tietynlaisesta kuoleman välttämisen glorifioinnista, jota ei mielestäni aina olisi syytä korostaa – joku voisi olla onnellinen, jos menehtyisi rauhallisesti. Aivan, olen vastaan kaikkea…. ei, en toki kaikkea. Tämä kirja vain menetti uskottavuutensa alussa, jossa mies väittää kivun olevan hallittavissa ajatuksilla. Ei. Se ei ole. Uskokaa minua…
Kirjaa suosittelen kaikille elämästä nauttiville, syövästä toipuneita kunnioittaville, mukaville ihmisille, jotka nauttivat tällaisesta kirjallisuudesta. Kirjasta, jonka vakaa tarkoitus on varmasti tuoda hyvää oloa ja antaa oman itsen käsittelymateriaalia myös muille. Vaikka sitten keltaisten ja hauskojen harjoitusten avulla. Varsinkin tietynikäisille naisille tämä on varmaa materiaalia uuden ajattelutavan noudattamiseen – ainakin seuraavien viikkojen ajaksi, kunnes löydetään jokin toinen, vielä hauskempi ja positiivisempi tapa suhtautua hyytävän kylmään ja vihamieliseen maailmaan.