Eveliina Talvitie on koonnut kirjassaan Keitäs tyttö kahvia yhteen politiikan huipulla olevien naisten kokemuksia elämästä ja urakehityksestä politiikan portailla. Kirjassa saavat äänensä kuuluviin muun muassa Tarja Halonen, Mari Kiviniemi, Anneli Jäätteenmäki, Elisabet Rehn ja monet muut naispoliitikot.
Tarinoissa nousevat esiin poliittisen uran niin hyvät kuin huonot puoletkin ja naiseuden uralle asettamat odotukset ja haasteet. Useammassa tarinassa on yllättävän samankaltaisia piirteitä ja yhdistäviä tekijöitä löytyy myös näiden naisten kohtaamissa kompastuskivissä. Kirjan perusteella vaikuttaakin siltä, että uransa alussa naispoliitikko saa kyllä tukea, mutta jos hän alkaa menestyä, kääntävät entiset tukijatkin helposti selän.
Selväksi käy myös se, että naispoliitikko vaikuttaisi aina olevan väärän ikäinen ja tekevän vääriä valintoja. Jos hän saa lapsen, hän pettää äänestäjät, ja jos ei, hän on kylmä uranainen. Nuorena ja kauniina saattaa saada julkisuutta ja ääniä mutta ei arvostusta kun taas iän kertyessä lakkaa kiinnostamasta äänestäjiä ja putoaa eduskunnasta. Asialinjalla pysyttelevät naiset koetaan puolestaan helposti etäisinä ja kylminä. Vaikka tasa-arvon ajatellaan mielellään olevan Suomessa jo pitkällä ja lasikattojen sortuneen, niin melko kuoppaiselta naispoliitikon tie vallan ylimmilläkin portailla tämän kirjan perusteella vaikuttaa.
Kirja käsittelee erittäin mielenkiintoista aihetta, ja pääseepä lukija kurkistamaan monen lähivuosien poliittisen kriisin kulisseihinkin tarinoiden myötä. Keitäs tyttö kahvia tarjoaakin varsin mielenkiintoisen näkökulman Suomen tasa-arvotilanteeseen ja sopii luettavaksi myös niille, jotka eivät ole poliittisen kirjallisuuden aktiiviharrastajia.