Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Luulenpa hieman, etten olisi ottanut tätä kirjaa lukulistalleni, jollen olisi kuullut, että se on saanut innoituksensa Louisa May Alcottin klassikosta Pikku naisia. Mutta koska olen piintynyt tyttökirjojen ystävä, oli ihan pakko ylittää ennakkoluulot, joita valitettavasti kyllä riitti: onhan kyseessä selvästikin naisille suunnattu niin sanottu lukuromaani, jossa mitä ilmeisimmin kuvataan rakkautta ja avioliittoa ja jonka kansisuosituksessa kerrotaan, että se on päätynyt tv-persoona Oprah Winfreyn lukupiiriin. (Anteeksi, Oprah.)
William Waters, yksi kirjan päähenkilöistä, kasvaa onnettomassa perheessä: Williamin ollessa muutaman päivän ikäinen hänen kuusivuotias siskonsa Caroline kuolee kuumeeseen ja yskään. Vanhemmat eivät koskaan toivu tästä eivätkä juurikaan välitä enää pojastaan, joka saa elää yksin ja hyljeksittynä. Onneksi hän löytää elämäänsä koripallon, ja saa aikoinaan sen ansiosta stipendin Chicagoon Northwestern University -yliopistoon. Siellä hän löytää pikapuoliin tyttöystävän, määrätietoisen Julia Padavanon ja hänen meluisan italialaisamerikkalaisen perheensä (onkohan hiljaisia italialaisperheitä olemassakaan, jää nähtäväksi).
Julialla on kolme sisarusta: kirjastossa viihtyvä romanttinen Sylvie sekä hyvin erihenkiset kaksoset, joista Ceceliasta tulee taiteilija, ja Emelinestä lastenhoitaja. Lukijalle esitellään myös heidän vanhempansa, Rose ja Charlie. Totta kai väistämätön sitten tapahtuu, eli Williamista ja Juliasta tulee pari. Padavanon perheessä tapahtuu kaikenlaisia odottamattomia ja yllättäviä sattumuksia, joita en nyt aio tässä paljastaa kuitenkaan sen tarkemmin. Ihmissuhteissa myllerretään suuntaan jos toiseen.
Kaunokaisia oli ennakko-odotuksistani huolimatta ihan kelpoa luettavaa, viihdyttävää, sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Romantiikkaakin oli, muttei liikaa, ja tietenkin viittaukset Alcottiin olivat mukavia: Padavanon tytöt vertasivat itseään Marchin sisaruksiin, ja kirjoittava ja eteenpäinpyrkivä Jo oli luonnollisesti suosituin, mutta hiljaa kärsivä Beth sai myös tukea. Lisäksi kirjan ajankuva oli pätevä ja uskottava; tapahtumat sijoittuvat Williamin syntymävuodesta 1960 aina vuoteen 2008. Kirja ei syyllistynyt myöskään kovin pitkälliseen kyökkipsykologiaan vaan käsitteli keskeisten henkilöiden ongelmia kohtalaisen mielenkiintoisesti.
Kannattaa siis lukea, onhan sivuliepeen esittely- ja mainostekstissä epäsuora suositus myös itseltään Barack Obamalta!
