Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kasvisruokaa koko perheelle, nimenomaan – ainakin silloin tällöin.
Mitä kasvisruokaan tulee, tuossa se filosofia, jota itse olen tottunut noudattamaan. Pidän kasviksista vallattomasti ja syönkin niitä paljon, huomattavasti enemmän kuin lihaa. Kasvissyöjäksi en kuitenkaan ole koskaan ajatellut alkaa, haluan pysytellä sekasyöjänä. Näin jo yksin siitä syystä, että miekkostani, lihansyöjää henkeen ja vereen, ei kasvissyöntiin ihan helpolla käännytettäisi, ja minusta on mukava nautiskella ruoasta yhdessä, keskustella samoista makuelämyksistä. Mutta kasvisruokapäivä vaikkapa kerran viikossa voisi meidän perheessämme olla täysin mahdollinen, tavoittelemisen arvoinen asia. Varsinkin kun keskuuteemme on muutama kuukausi sitten saapunut pieni olento, jota lähden innoissani ohjaamaan kohti monipuolisen ruokailun ihmemaailmaa.
Joka tapauksessa mitä-tänään-syötäisiin -kysymykseen vastausta etsiskellessäni löydän itseni hirvittävän harvoin spontaanisti pelkän kasvisruoan ääreltä. Tuntuu haasteelliselta keksiä hyviä ja monipuolisia kasvisaterioita, vaikka lisäkkeiden ominaisuudessa niitä aina valmistamiini aterioihin sisällytänkin. Ja juuri tässä kohtaa nyt esittelemäni Kasvisruokaa koko perheelle astuu parrasvaloihin enemmän kuin toivottuna vieraana.
Teoksen sivuilta löytyy kymmenittäin reseptejä, joiden avulla valmistaa kasvisruokia mitä erilaisimpiin tarpeisiin: arjen kaaoksen keskelle, hieman kiireettömimpiin arkipäiviin, viikonlopun vapaahetkiin tai niihin momentteihin, kun oikealta tuntuu vain herkuttelu. Huolimatta siitä, vaativatko reseptit aikaa enemmän vai vähemmän niitä tuntuisi yhdistävän helppous, näihin ruoanlaittopuuhiin voi ryhtyä varmasti miltei jokainen. Ja mitä kokemukseeni tulee, uskaltaisin kutsua yhdistäväksi tekijäksi myös ruokien herkullisuutta. Testaamani tomaattikeitto, munakoiso-kesäkurpitsalasagne, salaatti paistetuista uusista perunoista sekä kookoksella maustettu linssikeitto olivat kaikki makoisia.
Reseptien ohella teos kätkee kuoriensa väliin joitakin aukeamallisia hyödyllistä tietoa niin kasviruokailusta kuin lapsiperheen ruokailusta ylipäätään. Lisäksi on mainittava, että opuksen rento, ei vaatimalla vaativa tai missään mielessä nipottava suhtautuminen kasvisruokailuun antaa sille ehdotonta lisäarvoa. Kasvissyönti – tai syömättömyys – on kuitenkin jokaisen oma valinta, vaikkakin ainakin jossain määrin suositeltava sellainen. Sopivasti pupuilua mahtuu varmasti jokaisen elämään!
Sangen, sangen suositeltava opus.
