Dekkarikirjailija Harriet Vane kuljeskelee meren rannalla kauniina kesäpäivänä. Nautittuaan eväitä ja torkuttuaan pienet päiväunet hän löytää rannalla kiven päällä makaavan miehen. Mies ei ole nukkumassa: hänen kurkkunsa on viilletty auki.
Vane suhtautuu asiaan viileän tyylikkäästi ja ymmärtää pian, että vuorovesi uhkaa ruumiin rauhaa pian. Vane ei jaksa yksin siirtää ruumista turvaan, mutta onneksi hänellä on kamera mukanaan. Hän tutkii ruumiin parhaan kykynsä mukaan ja dokumentoi kamerallaan. Sitten vain poliisille! Se osoittautuu kuitenkin hankalaksi ja kestää lopulta useita tunteja, ennen kuin poliisi saadaan paikalle. Siinä ajassa vuorovesi on jo vienyt ruumiin.
Valokuvista selviää murhatun miehen henkilöllisyys: hän on paikallisessa hotellissa naisten tanssittajana työskentelevä gigolo, venäläistaustainen Paul Alexis. Onko herra Alexis tehnyt itsemurhan, kuten kovasti näyttäisi, vai onko taustalla jotain synkempää? Se, että Dorothy L. Sayers on kirjoittanut aiheesta yli 400-sivuisen dekkarin viittaa luonnollisesti murhan suuntaan.
Paikalle pölähtää myös Vanen aikaisempi tuttavuus lordi Peter Wimsey, Sayersin salapoliisihahmo, johon Vane tutustui teoksessa Myrkkyä. Wimsey, Vane ja paikalliset poliisit saavatkin urakoida, sillä tapaus on mutkikas. Epäilyttäviä tyyppejä on ravannut paikkakunnalla useita ja kaikilla on varsin pätevät alibit. Kuolemantapauksen ajasta kun on alusta pitäen selvä käsitys. Wimsey ja Vane joutuvat näkemään paljon vaivaa, ennen kuin tapaus on kirjoissa ja kansissa ja kauttaaltaan selvitetty.
Kas tässä teille ruumis on mutkikas perinteinen dekkari. Tarina jaksaa kantaa moninaiset käänteet. Mukaan on ympätty paljon aineksia, joita lukijakin saa ihmetellä. Kenen vedenpitävä alibi lopulta murtuu?
Dorothy L. Sayers oli minulle uusi tuttavuus. Tämä Agatha Christien ja J.R.R. Tolkienin aikalainen kirjoitti koko joukon Peter Wimsey -dekkareita. Kas tässä teille ruumis on tiettävästi kahdeksas, mutta päädyin aloittamaan keskeltä, kun totesin suomennostilanteen vähintään hankalaksi. Toinen Wimsey-dekkari Kuolema keskiyöllä esimerkiksi on ilmestynyt tismalleen yhtenä painoksena vuonna 1948.
Tämä kirja on Kersti Juvan oivallista käsialaa. Sitä kautta Sayersin löysinkin: Juva käyttää Sayers-käännöksiään aineistona Löytöretki suomeen -teoksessaan. Sen verran nautinnollinen klassinen dekkari tämä oli, että aion jatkaa Sayersin parissa vähintään Kersti Juvan suomennosten verran.