Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kurt Nuotio muistelee lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan hämmentävän pikkutarkasti ja samalla vivahteikkaasti. Ei hän sentään syntymäänsä itse muista, mutta jälkeenpäin hänelle on sekin toki tarkkaan kerrottu; talvisodan ensimmäisinä päivinä Helsingin pommitusten aikana. Sota löi leimansa lapsuuteen ja leikkeihin monella tavalla. Se löi leimansa myös aikuisiin, perheessä etenkin isään, joka helpottaa tuskiaan alkoholilla.
Lapsuus kuluu hetkittäin partiossa, mutta yleensä kavereiden kanssa leikkien, välillä vaarallisestikin, sekä tietysti koulussa. Perheellä on kuitenkin vaikeaa, koska isällä ei aina mene hyvin. Välillä hänen liikeyrityksensä onnistuvat kohtalaisesti tai ainakin jotenkin, mutta toisinaan menee todella huonosti. Alkoholin liikakäyttö ei tilannetta ainakaan paranna ja mies itse ei tajua elävänsä yli varojensa, varsinkin kun verovelkoja alkaa olla jo runsaasti. Toisaalta häntä ilmeisesti on myös huijattu rankasti – pohjimmiltaan hän on hyväntahtoinen ja miellyttävä mies.
Kurre kuitenkin yrittää elää lapsuuttaan, mutta perhetilanne on silti mielessä ja alitajunnassa hauskanpidonkin keskellä. Hän ansaitsee taskurahaa erilaisin keinoin, tapaa ensimmäiset tyttönsä ja alkaa rakastaa musiikkia yli kaiken. Lopulta hän pyrkii Sibelius-Akatemiaan ja pääseekin sisälle. Tosin isä kiristää lupauksen kunnollisen tutkinnon suorittamisesta kauppaopistossa. Rakkaus jazziin, soittaminen, tytöt sekä lättähattukausi tekevät lapsesta nuoren miehen, joka käy kotibileissä ja harrastaa musiikkia vakavasti. Vaikka miehuus alkaa vaikuttaa lupaavalta monella tavalla, perheelle koittavat pian kovat ajat.
Tämä on Nuotion muistelmien ensimmäinen osa, joka kattaa ajan syntymästä aina vuoteen 1959 asti, jolloin eräs vaihe elämässä selkeästi päättyy rankalla tavalla. Muistelmat ovat välähdyksiä tuolloisesta pojan elämästä Helsingissä sekä välillä myös maaseudulla. Varsinkin Lauttasaari ja Munkkiniemi ovat hyvin esillä ja lukija tulee samalla perehtyneeksi myös näiden kaupunginosien historiaan melkoisen yksityiskohtaisesti. Toki Helsingin olympialaiset ovat myös suuri asia jokaiselle tuon ajan itse muistavalle; se toi mukanaan paljon uutta kaupunkiinkin.
Karvainen rahastaja on elävä, karhean hellä teos sodan varjossa eletystä lapsuudesta sekä nuoruuden Helsingistä, perheestä sekä laajasta suvusta ja tuttavapiiristä. Itse pidin tästä ja suosittelen muillekin.