Askar on somalipoika, jonka äiti on kuollut synnytyksen yhteydessä ja isä jo aikaisemmin. Askar omaksuu äidikseen hänet löytäneen Misran. Alkaa kiehtova kasvutarina, jossa identiteetti punnitaan: niin henkilökohtainen, suvun kuin kansallinenkin.
Askar elää Kallafossa, Etiopian somalialueella. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ogadenin sodan aikoihin 1970-luvun lopulle, kun Etiopia ja Somalia kiistelivät Ogadenin alueesta. Tilannetta mutkistaa sekin, ettei Misra ole somali, mutta ei myöskään etiopialainen amhara.
Aikansa Kallafossa asuttuaan Askar päätyy setänsä ja tätinsä luokse Mogadishuun, jättäen Misran ja pikkukylän ahtaamman elämän taakseen. Misra palaa kuitenkin Askarin elämään Mogadishussakin, mukanaan petoksen varjo ja asettaen Askarin vaikeaan valintaan.
Kirja on kerrottu harvinaisesti enimmäkseen toisessa persoonassa. Se on muutenkin varsin runollinen ja kaunopuheinen teos, jossa juonenkuljetus jää sivuosaan. Tapahtumien aikajärjestys ei aina ole ilmeinen ja mukana on unia ja muuta epätodellista, joten tapahtumien seuraaminen ei ole aina helppoa. Juonikeskeinen lukija ei ole kotonaan Karttojen parissa.
Karttoja ei siis ihan osunut omalle mukavuusalueelleni, mutta maahaasteen vuoksi luin sen loppuun. Hienoisesta sekavuudestaan huolimatta Karttoja valaisee Somalian lähihistoriaa ja alueen historiaa. Suosittelen, horisonttien laajentamisen nimissä.